Dieseleiden maine ei ole tällä hetkellä paras mahdollinen, mutta ominaisuuksien puolesta ne tarjoavat ostajalle paljon. Toki bensaturbot pistävät dieselit nykyään erittäin ahtaalle. Tosielämän kulutuksissa dieselit ovat puolestaan lähempänä ilmoittuja arvoja kuin bensakoneet.

Otetaan vertailuun esimerkiksi uuden BMW X1:n huippuversiot xDrive25i A ja xDrive 25d A. Ne molemmat tuottavat 231 hevosvoimaa ja maksavat lähes saman verran. Diesel on alhaisempien päästöjen takia noin 500 euroa halvempi.

Saksalaiset autonvalmistajat ovat kaikki keskittyneet vahvasti dieseleiden kehittämiseen. Yksi syy tähän löytyy dieseleiden ominaisuuksista, ne tarjoavat bensakonetta paremman hyötysuhteen ja kuluttavat vähemmän polttoainetta.

Moottoreiden luonteessa on yhä eroa, mutta suoritusarvoja katsottaessa ne ovat yllättävän lähellä toisiaan. Molempien huippunopeus on esimerkiksi 235 km/h, ja ne myös kiihtyvät lähes yhtä nopeasti. Bensakone vie X1:n satasen vauhtiin 6,6 sekunnissa, kun diesel tarvitsee samaan vain kymmenyksen enemmän aikaa. Tämä selittyy pitkälti sillä, että dieselversiot eivät paina enää automaattisesti selvästi enemmän kuin bensamallit. BMW-kaksikon painoero on vain 32 kiloa bensakoneen hyväksi.

Entä sitten paljon puhutut päästöt? Hiilidioksidipäästöissä eroa on 17,6 prosenttia dieselin hyväksi. Typenoksideja diesel tuottaa tosin tuplaten enemmän kuin bensakone. Normien mukaan BMW alittaa kuitenkin selvästi EU:n raja-arvot.

Teknisesti moottoreissa on myös paljon yhtäläisyyksiä. Molemmat hyödyntävät BMW:n TwinPower-turboteknologiaa. Polttoaine ruiskutetaan siis korkealla paineella palotilaan ja turboahtimet mukauttavat toimintaansa moottorin kuormituksen mukaan.

Molempien moottoreiden ominaisuudet ovat myös yllättävän lähellä toisiaan, kun katsotaan maksimivääntöä sekä sitä, miten tuo vääntö on saatavilla. Diesel on toki selvästi vahvempi (450 Nm), mutta bensakoneen arvo on hyvä sekin (350 Nm).

Bensakone vääntää puolestaan hieman joustavammin, koska siinä on käytössä tupla-Vanos-teknologia, eli älykäs venttiilien ohjaus. Se tehostaa polttoaineen annostelua ja palamista entisestään. Maksimivääntö on käytössä todella laajalla kierrosalueella 1 250–4 500 r/min. Dieselissä joustavasta väännöstä ja vikkelästä reagoinnista kaasupolkimeen huolehtii muuttuvageometrinen ahdin, maksimivääntö on tarjolla kierrosluvuilla 1 500–3 000.

On mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan dieseleiden suosio jatkossa kehittyy. Ja jos ja kun ilmoitettuja CO2-päästöjä käydään tarkastelemaan hieman tarkemmin, bensakone on dieseliä heikommilla jäillä. Testimittauksissa dieseleiden päästöillä on tapana olla lähempänä ilmoitettuja arvoja kuin bensamoottoreilla.

—