Polttokennoautosta on puuhattu autoilun pelastajaa jo kohta 20 vuotta. Tuona aikana vetyautojen tekniikka on saatu hiottua valmiiksi, mutta haasteita riittää ratkottavaksi vielä seuraavallekin 20 vuodelle.

Myös Audi on kehitellyt polttokennoautoa jo pitkälti yli 10 vuotta, ja ensimmäinen proto esiteltiin jo vuonna 2004. Ajon aikana vedystä energiansa tuottavan sähköauton lupaukset paremman tulevaisuuden puolesta ovat selvät: ei päästöjä, riittävä toimintamatka ja tankkaus kestää vain kolmisen minuuttia. Myös esteet polttokennoautojen yleistymiseen ovat tiedossa. Tekniikka maksaa vielä liikaa, eikä vetyasemia ole joka nurkan takana.

Audissa polttokenno on asennettu auton keulalle tavallisen polttomoottorin tapaan. Polttokennolle syötetään ajon aikana vettä sekä ilmasta otettavaa happea, ja näiden avulla kenno tuottaa kemiallisen reaktion avulla sähköä. Sähkö johdetaan sähkömoottoreille, ja kemiallisen reaktion tuloksena syntynyt vesi päästetään pakoputken kautta ulos.

Polttokennoautolla on monia haasteita edessään. Kova lämpö ja myös pakkanen ovat sille myrkkyä. Pakkanen on taltutettavissa helpommin, ja Audi lupaa auton toimivan moitteettomasti aina 28 pakkasasteeseen. Kuumuus on haastavampi, koska polttokenno tuottaa jo itsessään lämpöä ja sitä on jäähdytettävä jatkuvasti.

Audi on tehnyt polttokennoautostaan hybridin. Myös Toyota on päätynyt tähän juuri tuotantoon tulleessa Miraissa, mutta siinä missä Toyotan sähköä varastoiva akku on 1,2 kilowattitunnin kokoisena melko pieni, Audin suoraan A3 e-tronista otettu 8,8 kWh akusto on huomattavasti isompi. Akuston avulla auton voimalinja saadaan toimimaan pehmeämmin ja akusta saadaan myös nopeammin irti kunnollinen suorituskyky kuin suoraan polttokennosta otettuna. Akuston avulla Audilla voidaan ajaa myös 50 kilometriä pelkällä sähköllä, jos vety sattuu loppumaan. Audin insinööri tosin myönsi Teknavin koeajon aikana, että akusto on tällä hetkellä turhankin tuhti (lue painava). Jatkossa sen kokoa pienennetään.

Monista muista polttokennoautoista poiketen Audin konsepti on merkille uskollisesti quattro. Neliveto on toteutettu kahden 85 kilowatin tehoisen sähkömoottorin avulla. Näistä etuakselilla sijaitseva moottori jakaa voimaa etupyörille, ja taka-akselin moottori takapyörille. Neliveto on luonnollisesti sähköisesti ohjattu ilman mekaanisia osia. A7 h-tron konseptin avulla Audi siis kehittää myös tulevaisuuden quattrojen tekniikkaa. Torsen saattaa olla pian historiaa. Voima ohjataan pyörille portaattoman vaihteiston kautta normaalin sähköauton tapaan.

Audi lupaa A7 h-tronille yli 500 kilometrin toimintamatkan. Se riittäisi useimmille varsin hyvin – jos käytössä olisi riittävä vetyasemaverkosto. Näin ei vain ole. Suomessa ainoa vetyasema toimii Vuosaaren satamassa Helsingissä. Saksassa on tällä hetkellä reilut 30 vetyasemaa. Paikallisesti polttokennoauto voi siis olla toimiva ratkaisu jo nyt. Hinta karkaa tosin korkeaksi. Audi ei paljasta hinta-arvailuja siitä, paljonko A7 h-tron maksaisi, jos se otettaisiin tuotantoon. Toyota toi juuri polttokennoautonsa Mirain myyntiin Saksassa noin 80 000 euron hintalapulla varustettuna.

Ajossa Audin polttokenno miellytti, sitä ei oikeastaan erottanut tavallisesta autosta – paitsi äänistä. Sähkömoottorit eivät pidä turhaa melua itsestään. Moottorit vastasivat myös nopeasti kaasupolkimen painalluksiin. Audi tuntui näin paljon herkkäkulkuisemmalta kuin suurin piirtein saman painoinen ja 177-heppainen Toyota.

Polttokennoautossa on potentiaalia tulevaisuutta silmällä pitäen. Kuluu kuitenkin vielä pitkä tovi ennen kuin tekniikka käy olemaan lähelläkään normaalin palkkatyöläisen maksukykyä. Sinä aikana sähköautot kehittyvät, ja jos niihin saadaan riittävä toimintamatka, polttokennoauto saattaa jäädä vain kuriositeetiksi historiankirjoihin.

Toki paljon riippuu myös poliittisista päätöksistä. Japanissa hallitus tukee tällä hetkellä vahvasti vetytaloutta. Myös EU sponsaa tällä hetkellä polttokennoautojen kehitystä. Poliittisissa tuulissa on vain se hankala puoli, että ne ovat kovin hanakoita kääntymään.

Audi A7 Sportback h-tron quattro
Kaksi sähkömoottoria
Yhteisteho 170 kW (231 hv)
Yhteisvääntö 540 Nm
0-100 km/h 7,9 s
Huippunopeus 200 km/h
EU-kulutus n. 1 kg vetyä /100 km
CO2-päästöt 0 g/km
Mitat Pituus 4 970 mm, leveys 1 911 mm, korkeus 1 420 mm, akseliväli 2 916 mm
Omamassa 1 850 kg
Tavaratila 360 l

—

Lue myös nämä:
Ajossa Toyotan polttokennoauto: onko aika vihdoin kypsä uudelle tekniikalle?
Myös Honda tuo polttokennoauton myyntiin Euroopassa
Kolumni: Kuka on oikeassa: Renault, Toyota vai VW?