Autoklinikka Summit 2023 keräsi yhteen mielenkiintoisia puhujia. Emma Kari patisti toimimaan.

Yrityksillä on jo pidemmän aikaa ollut eri asteisia ilmastotavoitteita. Osa tavoitteista tulee ulkopuolisilta tahoilta, mutta enenevissä määrin yritykset ovat alkaneet asettaa itse itselleen tavoitteita ilmaston puolesta. 

-Tällä hetkellä yksikään uskottava yritys ei voi toimia ilmastopoliitiikassa ilman, että heillä on hiilineutraaliustavoite ja omat suunnitelmat miten nämä toteutetaan, Emma Kari sanoo.

Entinen ympäristö- ja ilmastoministeri oli syyskuun alussa Helsingin pörssitalossa järjestetyn Autoklinikka Summit 2023 -tilaisuuden ensimmäinen puhuja. Kari nosti esiin, kuinka ilmastopolitiikan rinnalle on noussut myös luontokato.

-Se tilanne, jossa me vaan ajatellaan, että me yritetään minimoida oman toiminnan ympäristövaikutuksia, niin sen aika on jo ohi. On ihan selvä, että meidän pitää kaikkien toimijoiden suunnitella meidän toiminta niin, että tavoitteena on paitsi hiilineutralius, mielellään myös luontopositiivisuus vuonna 2030.

Ensimmäistä kertaa järjestetty Autoklikka Summit kertoi luontokadon olevan todellinen uhka. Maapallolla 50-100 miljoonan vuoden välein toistuneet sukupuuttoaallot ovat aiemmin johtuneet ulkoisista tekijöistä, kuten meteoriitista tai tulivuorenpurkauksesta. Nyt on käynnissä kuudes sukupuuttoaalto ja se johtuu ihmisen toiminnasta.

-Me muutamme elinolosuhteita maapallolla sellaisella vauhdilla, johon yksikään laji ei ole aikaisemmin pystynyt. Lähes 70 % selkärankaisten populaatiosta on muutaman kymmenen vuoden aikana romahtanut ja arviolta miljoona lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Kyllähän täällä silti elämiä riittää – 96 % niistä vaan on meitä ihmisiä tai meidän karjaamme. Vain 4 % on enää luonnonvaraisia, Kari toi esimerkkilukuja.

Karin tarkoitus ei kuitenkaan ollut manata maailmanloppua, sillä muutoksia on jo tehty. Hän nosti esiin Suomen elinkeinoelämän, joidet ilmastotoimet on aloitettu itsenäisesti, ilman valtion tai muun ulkopuolisen tahon antamia säädöksiä.

Muutos tulee, mutta milloin ja olemmeko valmiina

Autoklinikka Summitin toisena puhujana nähty Oulun yliopiston autoalan liiketoiminnan professori Jouni Juntunen toi aiheen lähelle suomalaisten päivittäistä keskustelua; polttoaineen hinta.

-Kun menin töihin kesäloman jälkeen, juttelin, että Suomessa ei ole yhtään vetytankkauspistettä ja Saksassa niitä on yli 90. Työkaveri korjasi, että niitä on jo reilusti yli 100. Kesälomani aikana ne olivat lisääntyneet yli 10 %. Ja me keskustelemme miten verotetaan dieselautoja, Juntunen kertoi.

Juntusen mukaan Suomessa ei voida enää miettiä perinteisellä tavalla vaan meidän on hyväksyttävä se, että muutos tulee ja meidän on mahdollistettava se. Meidän täytyy miettiä, miten pääsemme mukaan sähköiseen ja vetyliikenteeseen niin pian kuin mahdollista. Suomen täytyy olla siellä ensimmäisenä, tai jäämme jalkoihin. On hyväksyttävä, että muutos tulee.

-Me kaikki tiedämme, että autonomiset autot ovat tulossa. Vetytalous ja uusiutuvat energiat ovat tulossa. Kellään ei ole epäilystä siitä. Kyse on vain siitä, milloin ne tulevat ja mikä meidän osuus on siinä. Jos me täällä puuhastellaan dieselautojen verotuksen kanssa ja rakennetaan vanhentunutta teknologiaa niin varmaankaan se meidän rooli ei ole paras mahdollinen, Juntunen sanoi.

-Meillä ei ole ikinä ollut maailman historiassa sellaista tilannetta että voimme katsoa tulevaan ja tiedämme mitä siellä on. Emma Karin esittämät asiat on hoidettava tai meillä ei ole tulevaisuutta. Tiedämme tulevaisuuden. Meidän pitää vain päättää, miten menemme sinne ja mikä meidän rooli siellä on, Juntunen neuvoi.

Kestävä liiketoiminta on valinnan paikka

Autoklinikan toimitusjohtaja Antti Huhtala yhtyy täysin Emma Karin puheeseen. 

-Kaikessa toiminnassa, mitä me ihmiskuntana tällä planeetalla harjoitamme, täytyy ottaa huomioon niin ilmastonmuutos, kuin luontokatokin. Se ei ole valinnan paikka vaan se on välttämättömyys, kun me harjoitamme kestävällä tavalla liiketoimintaa.

Yrityksen toiminta perustuu vauriokorjaukseen; käytetään olemassaolevaa, sen sijaan, että tehtäisiin uutta.

-Liiketoimintamme ytimessä on aina ollut ajatus, että korjataan enemmän, kuin vaihdetaan uusia. Vauriokorjaamisessa suurimmat CO2-päästöt tulevat juuri uusien osien valmistamisesta ja kuljettamisesta Suomeen, Huhtala kertoo.

Pienet teot ovat lopulta Autoklinikankin ympäristösuojelun suuri tekijä; ilmastoystävällinen sähkö, kierrätyksen maksimointi sekä kemikaalien minimointi.

-Yrityksen tärkeimpiä sidosryhmiä ovat toki asiakkaat, omistajat ja henkilöstö, mutta näkisin että neljäs sidosryhmä, joka täytyy ottaa kaikessa toiminnassa huomioon, on ympäristö. Fokuksessa ei pitäisi olla pelkästään voiton tavoittelu, vaan näiden kaikkien sidosryhmien huomiointi, Huhtala sanoo.

Lue myös
Koeajo: Täyssähköinen CUPRA Born Eboost Impulse 
Niclas Grönholmin ja Anniina Pohjosen testissä Citroën C5 X Plug-in hybrid

Seuraa Teknavia sosiaalisessa mediassa
Löydät meidät Facebookista, Instagramista ja YouTubesta.