Sähköauto tulee, mutta onko tulevaisuus sittenkin polttokennoautojen?

Julkaistu

Sähköautoja ja ladattavia hybridejä näkyy yhä useammassa autokaupassa, mutta muiden vaihtoehtoisten voimanlähteiden kehitystyö jatkuu kiivaana sekin. Pienen tauon jälkeen vetykäyttöiset polttokennoautot ovat nostamassa taas päätään.

Hyundailla, Hondalla ja Toyotalla on jo sellainen, kaupasta saatava polttokennoauto. Teknavi on ajanut näistä sekä Hyundain että Toyotan.

Piakkoin mukaan karkeloihin ilmoittautuu myös Mercedes GLC-pohjaisella polttokennoautollaan. Sen erikoisuus on se, että autossa on kohtuullisen iso ja pistokkeesta ladattava akusto, jolta voidaan syöttää virtaa sähkömoottorille. Sähköauto ja polttokennoauto ovat toki sukua toisilleen, sillä molemmissa voima pyörille siirtyy sähkömoottorilta. Polttokennoautossa tuo sähkö vain tuotetaan ajon aikana polttokennossa vedyn avulla.

Ja eikä GLC F-Cell Mercedeksen ensimmäinen polttokennoauto toki ole, Mercedes on yksi tekniikan tutkimisen pioneerejä. Sen ensimmäinen normaalilla teillä liikkuva prototyyppi valmistui testikäyttöön jo vuonna 1993.

Mercedeksen polttokennoauton ja ladattavan hybridin yhdistelmä siis lähentää tekniikoita entisestään. Ja juuri tämä on pitänyt polttokennoautot koko ajan potentiaalisena vaihtoehtona tulevaisuuteen. Sähköautoilla on vahva rooli, mutta parhaimmillaan ne ovat puhtaasti kaupunkiautoina. Etenkin pidemmille automatkoille tarvitaan yhä vaihtoehtoja. Ja tähän rooliin moni autotehdas valmistelee yhä siis polttokennoautoja.

Yhä useammalta valmistajalta löytyy jo polttokenno, jota myydään rajoitetusti asiakkaille. Näin tehdas saa valtavasti tietoa autoista ja pystyy jatkokehittämään niitä.

Polttokennoautojen haasteena on niiden korkea valmistuskustannus sekä polttokennojen ja vetysäiliöiden pakkaaminen autoon. Valmistuskustannukset alenevat tietysti tuotantomäärien kasvaessa, ja tekniikan kehittyessä myös polttokennojen koko on pienentynyt. Kehitysaskeleet ovat samansuuntaisia kuin moderneissa litium-ioni-akuissa. Nykyisellään polttokennoston koko ei ole sen suurempi kuin V6-moottorin. Polttokenno voidaan siis tarvittaessa sijoittaa jopa auton keulalle moottoritilaan. Näin on tehty mm. Hondan polttokennoautossa – ja myös ensi syksynä myyntiin saapuvassa Mercedeksessä luotetaan samaan ratkaisuun.

Polttokennojen kehittämisessä Mercedes tekee tällä hetkellä vahvasti yhteistyötä kumppaneidensa Fordin ja Nissan/Renaultin kanssa. Premium-merkin tavoin Mercedes luottaa kuitenkin siihen, että asiakkaat arvostavat hyvää suorituskykyä. Siksi GLC F-Cellin teho tulee olemaan noin 200 hevosvoimaa. Ripeää kulkua edesauttaa myös sähkömoottorin vahva vääntö.

Polttokennojen tarvitsema vety on pakattu kahteen takaistuinten alle sijoitettuun säiliöön. Niiden yhteistilavuus on noin neljä kiloa, joka normiajosyklin mukaan riittää noin 450 kilometrin ajomatkaan. Säiliöiden täyttäminen kestää 700 barin paineella noin kolme minuuttia eli tavallisen huoltoasemalla käynnin verran.

Isohko yhdeksän kilowattitunnin litium-ioni-akusto sijaitsee sähkömoottorin päällä tavaratilan lattian alla. Akusto riittää noin 50 kilometrin ajoon. Näin Mercedeksen polttokennoauto ei ole riippuvainen pelkästään toistaiseksi erittäin harvalukuisesta vetyasemaverkostosta.

Mercedes luottaa myös vain yhteen sähkömoottoriin, eli etuakselilla ei ole toista sähkömoottoria pyörittämässä etupyöriä: GLC F-Cell on siis takavetoinen.

—

Mercedes-Benz GLC F-Cell: Ensi syksynä myyntiin tuleva polttokenno rakentuu Mercedeksen kompaktin katumaasturin pohjalle, eikä auto erotu polttomoottoriversioista juurikaan ulkoisesti. Kyseessä on myös ensimmäinen polttokennoauto, jossa on pistokkeesta ladattava litium-ioni-akusto.
Honda Clarity: Hondan polttokennoauto Clarity on ollut myynnissä Japanissa jo jonkin aikaa, ja pian se saapuu myös Eurooppaan. 4,9 metriä pitkää ja näyttävää sedania vie 177-hevosvoimainen sähkömoottori. Vetytankeilla on tilavuutta noin viisi kiloa, joka riittää Hondan mukaan 500-700 kilometrin ajomatkaan.
Hyundai ix35 FCEV: Myös Hyundain polttokennoauto on rakennettu tavallisen ja myynnissä olevan automallin koriin, ja se on ollut myynnissä maailmalla jo kolme vuotta. Auton teho on varsin maltillinen 136 hevosvoimaa, ja toimintamatkaa sille luvataan 594 kilometriä. Auton hinta Saksassa on noin 65 000 euroa.
Toyota Mirai: Toyotan polttokennoauto rakentuu aivan omalle ja polttokennokäyttöä varten optimoidulle pohjalevylle, mutta tekniikassa on hyödynnetty osittain samoja palikoita, mitä on käytössä Priuksessa. Miraita vie 155-hevosvoimainen sähkömoottori, ja Toyota lupaa sille noin 500 kilometrin toimintamatkan. Auton hinta Saksassa on noin 79 000 euroa.