Teleoperaattori Elisa on antanut ensimmäisenä yrityksenä Suomessa ikäsuosituksen älypuhelimen hankinnalle.

Elisa suosittaa, että lapsen ensilaite olisi älypuhelimen sijaan kello- tai peruspuhelin, jossa ei ole pääsyä avoimeen internetiin. Älypuhelimen hankkimista Elisa suosittaa aikaisintaan 9-vuotiaille – tai vasta sitten, kun lapsi on tarpeeksi kypsä hallitsemaan älypuhelimen fiksut käyttötavat. Suositukset tarkoittavat muutoksia myös Elisan omiin toimintatapoihin.

”Suositukset tulevat näkymään tavassamme myydä ja markkinoida palveluitamme eri kanavissa. Muutos on meillekin iso eikä tapahdu hetkessä, mutta olemme tähän hyvin sitoutuneita. Työ on jo käynnissä ja tulevien kuukausien aikana koulutamme henkilöstöämme ottamaan suositukset käyttöön asiakaskohtaamisissa”, Elisan kuluttajaliiketoiminnan johtaja Vesa-Pekka Nikula kertoo.

Suomessa lapset ovat tyypillisesti saaneet ensimmäisen älypuhelimensa varhain verrattuna muihin eurooppalaislapsiin. Osittain tämä selittyy sillä, että Suomessa lapsilla on mahdollisuus liikkua itsenäisesti kodin ulkopuolella jo nuoresta lähtien. Älypuhelinten varhaisella käyttöönotolla on kuitenkin myös haittapuolensa, johon on kunnolla havahduttu vasta viime vuosina, Elisa toteaa. Ymmärrys älypuhelinten liikakäytön vaaroista on lisääntynyt nopeasti ja samaan aikaan kellopuhelinten suosio on kasvanut räjähdysmäisesti. Elisan kellopuhelinliittymien määrä on moninkertaistunut kahden viime vuoden aikana.

”Muutos asenteissa ja sen myötä ostokäyttäytymisessä on ollut nopeaa. Vielä muutamia vuosia sitten ekaluokkalaiselle hankittiin liki poikkeuksetta älypuhelin, nyt valitaan kellopuhelin. Suosituksilla haluamme auttaa erityisesti niitä vanhempia, jotka tällä hetkellä pohtivat valintaansa”, Nikula sanoo.

Jos lapsella on jo käytössään älypuhelin, kannattaa Elisan mukaan kotona käydä keskustelua sen fiksuista käyttötavoista. Vanhemman kannattaa seurata ja tarvittaessa rajoittaa puhelimen käyttöä myös vanhempien koululaisten ja nuorten osalta. Some-profiilien ikärajoja tulee noudattaa ja varmistaa, että lapsella on riittävät taidot huolehtia omasta ja muiden turvallisuudesta ja hyvinvoinnista.

Elisa tekee myös tiivistä yhteistyöstä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa lasten ja nuorten digihyvinvoinnin edistämiseksi. Organisaatioiden yhdessä tehdyn kyselyn mukaan yli 55 prosenttia suomalaisnuorista ei koe hallitsevansa älypuhelimensa käyttöä. Määrä on kasvanut merkittävästi vuodesta 2018, jolloin vastaava luku oli 27 prosenttia.

”Mitä pidempään lapsen itsenäisesti käytettävän älylaitteen hankkimista voidaan viivästyttää, sen pidempään lapsi saa harjoitella yhdessä aikuisen kanssa digitaalisissa ympäristöissä turvallisesti ja vastuullisesti toimimista. On hyvä pohtia, tarvitseeko lapsi puhelinta ja miten yhteydenpito perheessä järjestetään”, Paula Aalto Mannerheimin Lastensuojeluliitosta kehottaa.