Älypuhelinmarkkinoiden suuret kasvuluvut ovat jo mennyttä päivää, ja jo pian muutamaa prosenttia suurempi kasvukin saattaa jäädä haaveeksi. Vaikka markkinoiden supistumisesta ei vielä voi vakavasti puhua, tuo jo kasvun taantuminen markkinoille jälleen uuden tilanteen.
Älypuhelimia piirtävät ja kauppaavat liian monet tahot, ja useammat nykyisin tappiollakin. Meikäläisillä länsimarkkinoillakin vahvojen Applen ja Samsungin ohella toimivat muun muassa Alcatel, HTC, Huawei, Lenovo enimmäkseen Motorola-brändinsä kautta, LG, Microsoft, Sony, ZTE sekä muutamia pienempiä hajanaisesti. Aasiassa pelikenttä on vielä aivan erilainen paikallisten, omissa kotimaissaan erityisesti Kiinassa (mm. Xiaomi) ja Intiassa (mm. Micromax), vahvojen asemien nousevien valmistajien myötä.
Kypsyneillä markkinoilla, jollaiseksi älypuhelimet vaikuttaisivat nyt kehittyneen, yleensä alkaa kehitys kulkea kohti pienempää määrää toimijoita.
Mutta kuka älypuhelinpelistä tippuisi pois?
Helpoin veikkaus olisi HTC, joka on kutistunut Android-kilpailussa melko pieneksi tekijäksi, jolla ei ole mitään selkeitä kilpailuetuja eikä lisäksi myöskään juurikaan brändivoimaa takanaan. Toisaalta HTC:lle älypuhelimet ovat lähes kaikki kaikessa, sillä se ei toimi laajasti muilla alueilla ainakaan toistaiseksi. Tämän vuoksi poistuminen tapahtuisi vasta tilanteen heikennettyä, lähinnä konkurssin omaisesti pesän myynnillä.
HTC:n perustaja Cher Wang, joka on napannut myös johtopaikan jälleen itselleen, kuitenkin vakuuttaa vahvasti HTC:n pysyvän mukana. Tosin se, että erillisiä vakuutteluja edes tarvitaan, kertoo jo paljon. HTC:n uudetkin avaukset, Valven kanssa luotu Vive-VR-laite ja Under Armourin brändiä kantavat aktiivisuusrannekkeet, ovat vielä täysiä kysymysmerkkejä. Ja epäonnistuessaan ne pahentavat HTC:n tilannetta entisestään.
Jos HTC:n voisi nähdä poistuvan älypuhelinpelistä heikkoutensa vuoksi, myös LG:n ja Sonyn voi arvioida lukeutuvan todennäköisimmiksi poisputoajiksi – niille älypuhelimet ovat vain yksi liiketoiminta monien muiden joukossa, ja bisnes, jossa kumpikaan ei merkittävää tulosta tee vaan pikemminkin tappiota. Sony on niittänyt viime aikoina menestystä mobiilissa enemmänkin kamerakomponenttien toimittajana, ja LG:hän on toisen korealaisen Samsungin tavoin todella syvällä komponenttibisneksessä kulutuselektroniikan ohella.
Microsoft on Windows-puhelimiensa kanssa jo suurelta osin heittänyt pyyhkeen kehään, kun viime kesän ilmoitukset merkitsevät selkeää tuotekehityspanostusten laskua sekä tuotevalikoiman kaventamista reilulla kädellä. Nähtäväksi jää, toteutuvatko veikkaukset ja Microsoft jättäisi toivottoman taistelunsa Windows-puhelimilla taakseen kokonaan – ja toisiko se tämän jälkeen ehkä tarjolle Android-puhelimen, jota Microsoftin palveluilla ryyditettynä tähdättäisiin vahvasti myös yritysmyyntiin – ja joka voisi asiakkaille Lumioista poiketen kelvatakin.
Aikanaan Nokian takana kakkospaikalla älypuhelimissa hallinnut BlackBerrykin kituuttaa vielä hämmästyttävästi puhelimissa, mutta on jo täysin merkityksetön – ja kohta varmaankin kokonaan ulkona.
Sonyn osalta älypuhelinmarkkinoilta poistumisesta on kuultu ajoittaisia huhuja, mutta nämä puheet tuntuvat toistaiseksi taas hiljetyneen. Ongelma on, että älypuhelinmarkkinoilla ratkaisua liian monen toimijan ongelmaan on vaikea löytää nyt yrityskaupoilla. Kovin monella toimijalla ei ole riittävästi voitettavaa ostamalla yksi pelistä pois. Kauppa toisi riskejä, mutta hyödyt saattaisivatkin valua vain muille. Miksi kukaan esimerkiksi ostaisi HTC:n? Parempi antaa sen kuolla vain pois. Kenellekään länsimarkkinoille toimivalle HTC:n osto ei toisi mitään, aasialaisille nousukkaille ehkä tien Eurooppaan ja edes pikkuriikkisen patenttimuskeleita.
Jollain tavalla älypuhelinmarkkinoiden dilemmaan kuitenkin ratkaisu löytyy, pelureiden huvetessa muille jää enemmän tilaa ja kestävästi kannattavaan liiketoimintaan aukeaa mahdollisuus. Yksi vuoden 2016 mielenkiintoisimpia kysymyksiä mobiilimaailmassa onkin, tapahtuuko tämän suhteen jo nyt vai vieläkö kaikilla riittää taistelutahtoa jatkaa ja vääjäämätön kehitys viipyy yhä tuleviksi vuosiksi.
