Henkilöautojen käyttövoimien valikoima on laajempi kuin koskaan aikaisemmin. Kaikkiin vaihtoehtoihin tutustuminen vaatii kärsivällisyyttä.

Suurin osa Suomessa uutena myytävistä henkilöautoista liikkuu edelleen perinteisen bensiinin voimalla. Dieselin osuus on ollut jo pidempään tasaisessa laskussa ja etenkin pikkuautojen keskuudessa dieselmallien tarjonta on vähentynyt merkittävästi. Kaasun osuus on varsin vakiintunut, mutta autotarjonta on suppeaa. Uusia etanolikäyttöisiä autoja ei tällä hetkellä Suomessa ole myynnissä, mutta konvertoimalla lähes minkä tahansa bensiinikäyttöisen saa kulkemaan uusiutuvalla ja puhtaammalla polttoaineella. Nopeimmin kasvavat erilaiset sähköistetyt ja täyssähköiset voimalinjat. Tässä pikainen katsaus näihin vaihtoehtoihin.

Bensiinikäyttöiset autot

Bensiinikäyttöisten autojen osuus Suomessa uutena rekisteröidyistä autoista kuluvan vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana on ollut 49,0 prosenttia. Bensiinikäyttöiset autot tarjoavat suurille käyttäjäryhmille edelleen tutuimman ja siten helpon tavan autoilla ilman uuden opettelua. Bensiinikäyttöisten autojen suosion taustalla on myös niiden kattava tarjonta ja useissa tapauksissa hinta; pelkällä bensiinillä kulkevat vaihtoehdot ovat yleensä vielä ne edullisimmat vaihtoehdot mallistojen sisällä.

Dieselkäyttöiset autot

Dieselin maine koki ison kolauksen muutamia vuosia sitten, mutta tästä huolimatta kyseessä on edelleen järkevä vaihtoehto moneen käyttöön. Dieselin osuus ensirekisteröinneistä tämän vuoden aikana on ollut 13,7 prosenttia. Nykyaikaisilla pakokaasujen käsittelyjärjestelmillä dieselmoottorit eivät käytännössä ole bensiiniä saastuttavampia. Dieselin paikkaa puoltavat yleisesti bensiiniä pienempi kulutus ja siten pienemmät CO2-päästöt. Diesel onkin edelleen mielekäs vaihtoehto esimerkiksi isoissa autoissa ja paljon ajaville autoilijoille. Dieselautoilijoilla on myös mahdollisuus käyttää polttoaineenaan uusiutuvista raaka-aineista tuotettua polttoainetta, jolloin pienellä lisäkustannuksella elinkaaripäästöt vähenevät merkittävästi.

Kaasukäyttöiset autot

Kaasuautot ovat löytäneet oman pienen käyttäjäryhmänsä. Vuoden 2020 ensirekisteröinneistä kaasuautoilla on ollut 2,2 prosentin osuus. Kaasuautojen tarjonta on valitettavan vähäistä ja tällä hetkellä Suomen markkinoilla kaasuautoja löytyy vain Volkswagen-konsernin merkeistä. Kaasuautot ovat yleisesti vain hieman vastaavia bensiinikäyttöisiä malleja kalliimpia ja joustavuus lukeutuu niiden ehdottomiin etuihin. Kaikilla markkinoilla olevilla kaasuautoilla voi nimittäin ajaa normaaliin tapaan sekä bensiinillä että maa- tai biokaasulla. Kaasulla ajettaessa pakokaasuissa ei ole lainkaan hiukkaspäästöjä, ja biokaasulla on mahdollista pienentää elinkaaren hiilidioksidipäästöjä.

Etanolikäyttöiset autot

Etanoli on uusiutuvista raaka-aineista tuotettava ja maailmalla hyvin yleinen liikenteessä käytettävä biopolttoaine. Etanoli toimii myös bensiinin biokomponenttina, ja eri bensiinilaatujen merkinnöissä (95E10 ja 98E5) E-kirjainta seuraava luku paljastaa biokomponentin osuuden. Polttoainepumpuilta löytyy myös korkeaseosetanoli, E85, mutta tätä hyödyntäviä autoja ei Suomessa tällä hetkellä myydä uutena. Käytännössä kuitenkin mikä tahansa nykyaikaisella moottorinohjauksella varustettu bensiinikäyttöinen auto voidaan konvertoida etanolikäyttöön sopivaksi, minkä jälkeen autolla voi ajaa uusiutuvalla polttoaineella. Etanoli vakiinnuttanut asemansa muiden ominaisuuksien ansiosta moottoriurheilun parissa yleisesti käytettävänä polttoaineena.

Kevythybridit

Tämä termi on tullut vauhdilla mukaan autojen markkinointiin. Käytännössä kevythybridi tarkoittaa auton perinteisen 12 voltin sähköjärjestelmän rinnalla käytettävää 24 tai 48 voltin sähköjärjestelmää. Järjestelmä koostuu omasta akusta ja perinteistä tehokkaammasta laturista, jota käytetään myös startin rinnalla polttomoottorin uudelleenkäynnistyksiin. Järjestelmä mahdollistaa hidastuksissa liike-energian pienimuotoisen talteenoton ja esimerkiksi polttomoottorin sammuttamisen rullaustilanteissa polttoaineen säästämiseksi. Useimmissa kevythybriditoteutuksissa hihnavälitteinen käynnistin-laturi pystyy avustamaan polttomoottori kiihdytyksissä, mutta pelkän sähkön voimalla tällainen auto ei koskaan liiku. Kevythybridijärjestelmiä on sekä bensiini- että dieselkäyttöisissä autoissa, ja nämä lasketaan hieman harhaanjohtavasti samaan kategoriaan täyshybridien kanssa.

Täyshybridit

Täyshybrideitä on ollut kuluttajamarkkinoilla jo yli 20 vuoden ajan. Tunnetuin tämän kategorian edustaja on Toyota, jonka myynnistä Suomessakin valtaosa on täyshybridejä. Viime aikoina täyshybridien tarjonta on hieman kasvanut ja esimerkiksi Hyundai, Honda, Renault ja Ford ovat laajentaneet tarjontaa tässä segmentissä. Näistä autoista löytyy pienehkö korkeajänniteakku ja polttomoottorin parina on myös pelkällä sähköllä liikkumisen mahdollistava sähkömoottori. Täyshybrideillä pystyy yleisesti ajamaan muutamia kilometrejä pelkän sähkön voimalla. Sähköisen toimintamatkan maksimoimisen sijaan voimalinja on optimoitu taloudelliseksi keskimääräisessä käytössä ja suurin hyöty tällaisesta järjestelmästä saadaan polttomoottorin heikolla osa-alueella eli pysähtelevässä liikenteessä. Yhdessä kevythybridien kanssa näiden osuus kuluvan vuoden ensirekisteröinneistä on noin 18,3 prosenttia. Täyshybridien hintalisä verrattuna pelkällä polttomoottorilla varustettuihin autoihin on nykyään jo varsin maltillinen.

Lataushybridit

Nopeasti markkinaosuuttaan kasvattanut segmentti ovat lataushybridit, jotka ovat tämä vuoden aikana ottaneet noin 13,1 prosentin osuuden uusien henkilöautojen rekisteröinneistä. Näistä löytyy yleisesti noin 30-50 ja parhaimmillaan lähes 100 kilometrin sähköisen toimintamatkan mahdollistavat korkeajänniteakustot ja kaikkiin normaaleihin ajotilanteisiin riittävän suorituskyvyn tarjoavat sähkömoottorit. Useimmat kuluttajat pystyvät ajamaan lataushybridillä valtaosan päivittäisistä ajoistaan pelkällä sähköllä, mutta pidemmille matkoilla polttomoottori tuo edelleen turvaa. Akuston lataaminen, ja siten polttoaineen kulutus sekä toteutuvat päästöt, on kuitenkin täysin kuluttajan vastuulla. Lataushybridien pariin ihmisiä houkuttelee osittain pienten ilmoitettujen päästöjen myötä pieni autoveron osuus. Yleisesti lataushybridit sijoittuvat sekä tehojensa että hinnan puolesta mallistojensa ylempään kastiin.

Täyssähköautot

Pelkän sähkön turvin liikkuvien autojen kasvuprosentit ovat suuria ja tarjonnan lisääntyminen nostaa myös absoluuttisia myyntimääriä ripeää tahtia. Kuluvan vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana täyssähköautojen osuus kaikista ensirekisteröinneistä on ollut 3,6 prosenttia. Modernit täyssähköautot tarjoavat yleisesti 200-500 kilometrin toimintamatkan yhdellä latauksella ja vaihtoehtoja löytyy jo lähes kaikista autoluokista. Sähköautojen suurimpia etuja ovat erittäin miellyttävä käytettävyys ja luonnollisesti paikallisesti päästötön liikkuminen. Myös käyttökustannukset jäävät huomattavasti polttomoottoriautoja alhaisemmiksi. Jos kotona on latausmahdollisuus, on sähköauto ylivertainen vaihtoehto päivittäiseen liikkumiseen. Suurin hidaste sähköautojen yleistymiselle on edelleen hinta, sillä pelkällä sähköllä kulkevat versiot ovat edelleen usein vastaavan kokoluokan polttomoottoriautoja huomattavasti kalliimpia. Tilanne kuitenkin muuttuu jatkuvasti parempaan suuntaan. Sähköautoilu myös vaatii hieman uudenlaista suhtautumista etenkin pitkien matkojen ajamiseen, sillä reitti täytyy etenkin syrjäseuduilla liikkuessa usein suunnitella tarjolla olevien latauspisteiden ehdoilla.

Vetyautot

Vety on ollut pitkään muutamien autonvalmistajien tutkimuslistoilla. Vetyä hyödyntävässä polttokennoautossa yhdistyvät sähköauton käyttömukavuus ja puhtaus polttomoottoriautoista tuttuun suhteellisen nopeaan tankkausprosessiin. Näissä autoissa siis polttokennolla tehdään vedystä sähköä, jolla hoidetaan auton liikuttaminen. Polttokennon prosessin lopputuotteena syntyy vain vettä, joten kyseessä on käytännössä sähkön tavoin paikallisesti päästötön tapa liikkua. Markkinoilta löytyy kourallinen polttokennoautoja, mutta yleistymiselle on edelleen muutama merkittävä este; tekniikka on kallista ja tankkausverkosto on harva, jos sellaista on edes olemassa. Esimerkiksi Suomessa ei ole tällä hetkellä yhtään julkista vetyasemaa. Henkilöautojen sijaan polttokennoteknologialla voi nähdä enemmän mahdollisuuksia raskaan liikenteen puolella. Kuorma-autojen liikuttamien pitkiä matkoja akkuihin varastoitavan sähkön turvin vaatisi hurjat akkukapasiteetit, mutta polttokennon ja nestemäisen vedyn myötä mukana kuljetettava massa pienenisi ja pienehkö akku riittäisi energian välivarastoksi. Tämä toki vaatii edelleen tankkausverkoston rakentamisen, mutta raskaan liikenteen kohdalla verkoston suunnittelu on helpompi toteuttaa yhteistyössä tarpeen kanssa.

Kuvat: Mikko Autio

Lue myös:
Mercedes esitteli pistokkeesta ladattavan polttokennoauton
Ensituntuma: Vetyauto Hyundai Nexo – tervetuloa tulevaisuus
Vetyautot nostavat päätään – tiesitkö tätä vedystä?
Tässäkö tulevaisuus ammattiliikenteeseen? Renaultilta kaksi vedyllä kulkevaa pakettiautoa

Seuraa Teknavia sosiaalisessa mediassa! Löydät meidät Facebookista, Instagramista, Twitteristä ja YouTubesta.