Uusi romutuspalkkiokampanja alkoi – vetääkö tiukat ehdot pohjan hyvältä idealta?

Autoalalla odotetaan merkittävää kasvua alkaneen vuoden aikana. Autoalan ennusteryhmän ennustaa kuluvan vuoden aikana ensirekisteröitävän 126 000 uutta henkilöautoa, mikä tarkoittaa viime vuoteen verrattuna 6 prosentin kasvua. Kasvuodotuksia tukevat talouden piristyminen, vuoden vaihteessa tapahtunut autoveron aleneminen alle 140 g/km hiilidioksidia päästävien autojen kohdalla, sekä toistamiseen käynnistyvä romutuspalkkiokampanja.

1.1.2018 alkanut kampanja on voimassa kuluvan vuoden elokuun loppuun asti. Innoitus tähän säätiin vuoden 2015 romutuspalkkiokampanjasta, joka ylitti positiivisesti sekä valtion että autoalan odotukset. Ideana kampanjassa oli tukea vanhan vähintään 10 vuotta vanhan auton romutettavaksi tuovaa henkilöä uuden vähäpäästöisen auton ostamisessa 1 500 eurolla. Kokeilun seurauksena autoja tuli romutettavaksi huomattavasti normaalia enemmän ja romutettavien autojen keski-ikä laski. Ostettujen autojen päästöt olivat keskimääräistä alhaisemmat, ja ostajat olivat keskimääräistä nuorempia. Myös valtiolle kampanja oli varsin kannattava 8 miljoonan euron panostuksesta huolimatta. Arvioiden mukaan valtiolle kertyi nettotulosta kokeilusta noin 25,5 miljoonaa euroa lisääntyneestä kaupasta syntyneiden verojen muodossa.

Hyvä homma siis kaikin puolin, joten kampanjan uusiminen on erittäin ymmärrettävää. Kampanja noudattaa samoja linjoja kuin aikaisemmin. Valtio tukee uuden henkilöauton ostajaa 1 000 tai 2 000 euron osuudella autoalan tuen ollessa 500 euroa, kun yksityishenkilö vie romutettavaksi vähintään 10 vuoden ikäisen liikennekäytössä olevan henkilöauton. 2 500 euron palkkio tarjotaan täyssähköauton, lataushybridin, sekä kaasu- tai etanolikäyttöisen henkilöauton ostajalle. 1 500 euron tuen saa muiden käyttövoimien kohdalla hankkiessaan uuden hiilidioksidipäästöiltään alle 110 g/km päästävän henkilöauton.

Pieni mutta nousee ilmoille muutamaa uutta kampanjaehtoa tutkaillessa. Mukana on kaksi erityisen rajoittavalta tuntuvaa kohtaa. Edellisestä kampanjasta poiketen auton on täytynyt olla liikennekäytössä vuonna 2017, sekä sen on oltava liikennekäytössä romutushetkellä. Jälkimmäinen ei sinänsä ole ongelma, sillä liikennekäyttöön rekisteröiminen ei vaadi voimassaolevaa katsastusta. Ensimmäinen näistä kuitenkin poistaa mahdollisuuden niiden autojen kohdalta, jotka ovat olleet syystä tai toisesta käyttämättömänä ja tieliikenteestä poistettuna vuoden 2017.

Toinen merkittävästi edellisestä kerrasta poikkeava ehto puolestaan vaatii, että romutuspalkkiota hakevan henkilön on pitänyt omistaa tai on pitänyt olla romutettavan auton haltijana yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan ennen romutusta. Edellisen kokeilun yhteydessä edulliset ja myös tieliikenteestä poistetut autot vaihtoivat paljonkin omistajia, sillä uuden auton hankintaa harkinneilla henkilöillä oli selkeä motivaatio ostaa romutettavaksi kelpaava auto alle 1 500 eurolla. Esimerkiksi isovanhemmilta ylimääräiseksi jääneestä kauppakassista kannatti siis käydä tarjoamassa muutama satanen. Nyt nämä tapaukset jäävät valitettavasti pihoille odottamaan parempia aikoja.

Oletettavasti näillä ehdoilla halutaan estää juuri mainittu autojen hankkiminen romutuspalkkion saamiseksi. Mutta keneltä on pois, jos uutta autoa hankkiva haluaisi ostaa naapurin pihantäytteen ja viedä sen romutettavaksi? Varmasti naapuri tekisi sen itse, jos olisi uutta autoa hankkimassa. Aika näyttää saadaanko kampanjan määrärahat käyttöön samalla innolla kuin edellisellä kerralla.

Romutuspalkkiokampanjan kaikki ehdot löydät täältä.

Kuva: Mikko Autio

Lue myös:
Tässä ovat autokaupan voittajat ja häviäjät vuodelta 2017 – Volkswagen jäi selkeästi Toyotan taakse
Joulukuun ensirekisteröinneissä nähtiin todellinen yllättäjä – Renault ylivoimainen ykkönen sekä merkkien että mallien osalta
Romutuspalkkiokokeilun lopputulos – piristi autokauppaa ja lisäsi verotuloja