Tarkempi katsaus: Tällainen on uusi suomalainen Solu-tietokone

Suomalainen startup Solu Machines julkisti perjantaina ensimmäisen tuotteensa. Solu on tietokone, joka pyrkii sopimaan perinteistä PC:tä paremmin Internet-aikaan. Konseptin keskipisteessä ovat resurssien vapaa käyttö, yhteistyö ja jakaminen. Mutta miten järjestelmä todella toimii? Kävimme Solu Machinesin toimistolla jo ennen laitejulkistusta jututtamassa Solun toimitusjohtajaa Kristoffer Lawsonia.

Solu-tietokone

Solu on varsin pieni laite, jonka päällä lepää 1440 x 1440 pikselin näyttö. Itse laitteen mitat ovat 102 x 102 x 13 millimetriä ja sen kuorissa on hyödynnetty puuta lämpimän ja luonnollisen olemuksen saavuttamiseksi. Kuorten sisältä taas löytyy seuraavanlaista tekniikkaa:

  • 2,3 gigahertsin neliytiminen 4-Plus-1 Nvidia ARM Cortex-A15 -suoritin
  • Neljä gigatavua LPDDR3-tyypin RAM-muistia
  • 32 gigatavua sisäistä tallennustilaa
  • 1200 milliampeeritunnin akku
  • Wi-Fi 802.11a/b/g/n, Bluetooth 4.0, USB Type-C -liitäntä
  • SoluOS-käyttöjärjestelmä

Oma näytön ansiosta Solua voi käyttää sellaisenaankin. Parhaimmillaan käyttökokemus lienee kuitenkin kookkaamman ulkoisen näytön kanssa. Solu tukee erilaisia näyttöjä aina 4K-tarkkuuksiin asti.

Kun laite on kytketty ulkoiseen näyttöön, toimii Solun oma näyttö touchpad-hiirenä. Lisäksi pikkunäyttöä hyödynnetään käyttötilanteista riippuen eri tavoin. Esimerkiksi videotoiston aikana hallintaelementit ilmaantuvat Solun omalle näytölle, jolloin ne eivät missään vaiheessa vie tilaa videokuvan päällä suuremmalla näytöllä.

Solu-tietokone on varustettu omalla ruudullaan, eli sitä voi käyttää sellaisenaankin

 

SoluOS

SoluOS panostaa tiimityöskentelyyn ja materiaalien jakamiseen projektikeskeisesti

Uuden laitteen kumppaniksi on kehitetty täysin uusi, Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä. SoluOS panostaa ennen kaikkea sisällön tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ja yhteistyöhön. Koko käyttöliittymä jakaantuu nimiteeman mukaisesti soluihin, joista kukin edustaa yhtä projektia käyttäjän elämässä. Nämä voivat olla työtehtäviä, lomamatkan suunnitteluprosesseja, omia tutkimusporjekteja tai mitä vain.

Zoomaamalla sisään yhteen soluista paljastuu uusi joukko yhteenliitettyjä soluja, jotka muodostavat kyseisen projektin. Nämä voivat olla esimerkiksi tekstitiedostoja, videoita tai verkkosivuja. Samalla myös yhteistyön tekeminen on leivottu sisään järjestelmään. Projekteja tai niiden osia voi jakaa ja muokata yhdessä muiden käyttäjien kanssa. Yhdessä toimimista helpotetaan monilla keinoilla, kuten SoluOS:n omalla keskustelutoiminnolla.

Kristoffer Lawsonin mukaan SoluOS ottaa kaiken järjestelmänhallintavastuun pois käyttäjältä. Pilvipohjaisesti toimiva laite varmuuskopioi koko työpöydän sisältöineen automaattisesti ja hallitsee paikallista tallennustilaa tarpeen mukaan. Vanhempia tiedostoja ja sovelluksia poistetaan laitteelta, mikäli niitä ei tarvita. Tarvittavat työkalut ja sovellukset asennetaan ja avataan aina kaivatun sisällön mukaan. Sovellusten avaamisen sijaan käyttäjä siis avaa tiedostoja ja suorittaa tehtäviä. Järjestelmä huolehtii tarvittavien työkalujen saatavuudesta.

Pilvipohjaisuudesta huolimatta Solu toimii tarvittaessa myös ilman verkkoyhteyttä. Laite yksinkertaisesti synkronoi tehdyt muutokset pilveen, kun nettiyhteys on seuraavan kerran saatavilla.

Pilvipohjaisuus tuo luonnollisesti mukanaan tietoturvaongelmia. Näistä kysyttäessä Lawson vakuuttaa, että tietoturva otetaan Solussa erittäin vakavasti. Ydintiimistä löytyykin tietoturvayhtiö Nixun perustanut Pekka Nikander, jota Lawson luonnehtii ”maan johtavaksi tietoturvaekspertiksi”.

Solun tilausmalli

Solu-laitteen lopulliseksi myyntihinnaksi on asetettu 449 euroa. Tämän lisäksi käyttäjät maksavat noin kahdenkymmenen euron kokoista kuukausimaksua. Maksua vastaan kaikki SoluOS-sovellukset ovat asiakkaan käytettävissä. Solun omien sovellusten lisäksi kolmannen osapuolen toimijat voivat kehittää web-teknologioilla omia ohjelmiaan. Samoin Android-sovellukset toimivat järjestelmällä.

Solun valitsemassa liiketoimintamallissa tulot tulevat pääasiassa kuukausimaksuista. Lawsonin mukaan itse laitteen myynti ei tuota voittoa. Sovelluskehittäjille taas maksetaan osa kuukausimaksuista sovellusten käytön perusteella.

Solun näyttöä käytetään hiirenä, kun itse kuvaa tarkkaillaan suuremmalta näytöltä

Tulevaisuudenkuvat

Solu-julkistus tuntuu jakaneen vahvasti mielipiteitä niin alan ammattilaisten kuin potentiaalisten käyttäjienkin keskuudessa. Toisista idea on nerokas, kun taas toiset eivät usko tämän korvaavan perinteistä tietokonetta. Useimmissa tapauksissa kansa tuntuu kuitenkin arvostavan sitä, että joku edes yrittää kehittää täysin uusia laitekonsepteja.

Erääksi kynnyskysymykseksi on tuntunut nousseen hinta. Yli 400 euron laitehinta yhdistettynä jatkuvaan kuukausimaksuun on toki pidemmän päälle paljon. Tässä tapauksessa on kuitenkin hyvä muistaa, että Solulle kuukausimaksullinen tilausmalli on se tärkein asia. Vain sen avulla kaikki käyttäjät saavat kaikki järjestelmän resurssit vapaasti käyttöönsä, mikä on konseptin elinehto. Jos siis jostain täytyy tulevaisuudessa tinkiä, on se ehdottomasti laitteen myyntihinta. Ilman tilausmallia Solulta putoaa yrityksen visioima pohja pois.

Solun Kickstarter-kampanja on kerännyt yli 136 000 euron arvosta ennakkotilauksia kolmessa päivässä. Laitetta tullaan siis varmasti näkemään markkinoilla. Toki toistaiseksi on epäselvää, onko kasassa menestyksen ainekset. Henkilökohtaisesti en usko käyttäjien sanovan vielä hyvästejä perinteisille PC-tietokoneille, vaikka Solun kampanjasivu näin toivottaakin. Järjestelmän toimivuuden kannalta on kriittistä, että käyttäjä löytää yhteistyökumppaninsa ja tuttunsa Solu-ekosysteemistä. Lisäksi sovellustarjonta on elintärkeä kuukausimaksun perustelemiseksi, eikä tarjonnan lopullisesta muodosta ole vielä takeita.

Tästä huolimatta on selvää, että Solusta löytyy hyviä ja moderneja ideoita. Onkin mielenkiintoista nähdä, mihin suomalainen ”tietokone palveluna” -konsepti etenee Solun toukokuisen julkaisun jälkeen.