Elisa ja Nokia kokeilivat ensimmäisenä Euroopassa 100 gigabitin nopeutta tuotannollisessa valokuituverkossa tänään Elisan pääkonttorilla Helsingin Pasilassa järjestetyssä tilaisuudessa.

Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun 100 gigabitin valokuitunopeutta testataan Euroopassa. Ennätyksellinen 100 gigan nopeus saavutettiin Elisan valokuituverkossa Nokian uusinta valokuituteknologiaa hyödyntäen.

100 gigabitin valokuitunopeuksien käyttöönotto laajemmin asiakkailla on vielä useamman vuoden päässä, mutta ennätys antaa esimakua tulevien vuosien kehityksestä.

Elisa on jo kesäkuusta asti rakentanut valokuituverkkoaan Nokian laitteilla, jotka aikanaan ovat pienin päivityksin valmiita tukemaan jopa 100 gigabitin nopeuksia (100G PON). Nokian valokuituteknologian avulla verkon nopeutta on mahdollista kasvattaa portaittain 25, 50 ja 100 gigabittiin ilman, että taustalla olevaa teknologiaa täytyy vaihtaa laajamittaisesti uuteen.

Asiakkaille tarjottavat liittymänopeudet kasvavat lähivuosien aikana vaiheittain. Henkilöasiakkaille Elisa kertoi olevansa tuomassa pian saataville 10 Gbit/s -valokuitunopeuden.

Suuremmat tiedonsiirtonopeudet asettavat uusia vaatimuksia myös kotien sisäisille verkoille, ja tätä silmällä pitäen Elisa on pian tuomassa tarjolle myös kohtuuhintaisen Wi-Fi 7 -reititinratkaisun. Wi-Fi 7 mahdollistaa aiempaa nopeammat langattomat lähiyhteydet. Vuoden 2024 aikana Wi-Fi 7 -tuki on alkanut jo yleistyä uusissa älypuhelimissa ja muissa laitteissa.

Ennätys jatkoa Elisan ja Nokian yhteistyölle

Elisa ja Nokia ovat aiemminkin saavuttaneet yhdessä merkittäviä virstanpylväitä, muun muassa 5G-mobiiliverkon kehityksessä.

Suomi on jo pitkään ollut maailman ykkösmaita mobiiliverkkojen kattavuuden ja laadun osalta. Nyt Pohjolassa näytetään muille maille suuntaa myös valokuituyhteyksien kehityksessä.

”Tulevaisuudessa Suomen kotitalouksilla ja yrityksillä on käytössään maailmanluokan vaihtoehdot niin mobiiliyhteydeksi kuin kiinteäksi nettiyhteydeksi. Nokian kanssa saavutettu 100 gigan nopeus Elisan verkossa on osoitus uusimman valokuituteknologian lähes rajattomista kyvyistä. Sen varaan voimme luottavaisin mielin rakentaa pitkälle tulevaisuuteen palvelevaa verkkoa”, kertoo Elisan verkkopalveluista vastaava johtaja Sami Rajamäki.

”Yhä nopeampien nettiyhteyksien kysyntä Euroopassa kasvaa, kun sekä loppukäyttäjät että yritykset etsivät entistä luotettavampia, turvallisempia sekä laadukkaampia laajakaistapalveluita. Nokian Lightspan- ja Altiplano-alustat tarjoavat Elisan kaltaisille operaattoreille tarvittavat työkalut nopeuksien kasvattamiseen sekä verkon suorituskyvyn ja automaation kehittämiseen. Näin verkko vastaa myös tulevaisuuden tarpeisiin. Operaattorit voivat nopeasti lisätä verkon kapasiteettia sekä siirtyä joustavasti uuden sukupolven valokuituteknologiaan”, kertoo Matthieu Bourguignon, Nokian Senior Vice President ja Euroopan Network Infrastructure -liiketoiminnan johtaja.

Tarkempi videokuva, virtuaali- ja lisätty todellisuus ja muut uudet ratkaisut kasvattavat tiedonsiirron määrää

Nopeiden ja luotettavien laajakaistayhteyksien kysyntä kasvaa jatkuvasti niin kotitalouksissa kuin teollisuudessa, ja liittymien nopeudet nousevat tulevaisuudessa vaiheittain.

Jo parhaillaan suuremmille nopeuksille tarvetta luovat esimerkiksi entistä tarkempi videokuva – nyt jo usein 4K- ja pian 8K-tasolla – sekä virtuaali- ja lisätty todellisuus, jossa entistä useammin käytetään korkeamman tarkkuuden kuvaa – yhdessä jatkuvasti kasvavan laitemäärän kanssa.

Viidessä vuodessa dataliikenne kuituverkoissa on Elisan mukaan noin viisinkertaistunut.

Tulevien tarpeiden vuoksi Suomessa voimakkaasti viime vuosina kasvaneet valokuituinvestoinnit ovatkin erittäin tärkeitä.

Suomi on sinällään haastava markkina valokuidullekin, sillä maantieteellisesti Suomi on karkeasti samankokoinen esimerkiksi Saksan kanssa, mutta väestöä Suomessa on selvästi alle kymmenesosa Saksaan verrattuna, muistutti omassa puheenvuorossaan Elisan ja Nokian tilaisuudessa liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Tieto ja tulevaisuuden yhteydet -toimialan ylijohtaja Emil Asp.

Asiakkaiden vaatimustaso kasvaa jatkuvasti: suuriakin latauksia vaativien asioiden halutaan tietenkin ennemmin tapahtuvan välittömästi. Esimerkkinä noin 9 gigatavun (eli 70 gigabitin) kokoisen pelin asennustiedoston lataaminen kestää 1 Gbit/s -nettiyhteydelläkin vielä 1 minuutin ja 10 sekuntia, mutta 100 Gbit/s -nettiyhteydellä se veisi alle 1 sekunnin. Vielä nykyisin yleisillä 100 Mbit/s -yhteyksillä latausaika on peräti noin 12 minuuttia.

Toistaiseksi Elisan mukaan henkilöasiakkaat ovat valokuidussa vielä tyytyväisiä 1 Gbit/s -yhteysnopeuksiin. Verkon rakentamisessa on kuitenkin otettava tulevaisuus huomioon etupainotteisesti, ja Elisalla valokuituverkon rakentamisessa panostetaan jo laajasti 25G PON -teknologiaan. Henkilö- ja yritysasiakasliiketoiminnot ottavat myöhemmin tarpeidensa mukaan käyttöön näitä suurempia nopeuksia asiakkaille tarjottavissa palveluissa.

”Teknologinen edelläkävijyys on keskeinen elementti Elisan strategiassa”, summasi Elisan toimitusjohtaja Topi Manner tänään tilaisuudessa.

Nokialta arvioitiin tämän päivän tilaisuudessa 100 Gbit/s -kuituyhteyksien tulevan laajemmin käyttöön noin vuodesta 2030 alkaen eli reilun viiden vuoden päästä.

Yksittäiselle yritysasiakkaalle Elisa kertoi kuitenkin jo nyt toteuttaneensa myös 100 Gbit/s -yhteyden, erikoisratkaisuna suoraan runkoverkkonsa portista. Tämä ei ole kustannustehokas tapa toteuttaa yhteyksiä, vaan siihen vaaditaan vielä verkkoratkaisujen kehittymistä.

Teollisuudessa datamäärät kasvavat nyt Elisan mukaan laajemminkin kuitenkin ennätyksellisen nopeasti, kun tuotantoprosesseja automatisoidaan ja analytiikkaa hyödynnetään aiempaa enemmän. Tekoälyn lisääntynyt käyttö kuluttaa merkittävästi verkon kapasiteettia jo nyt, ja Nokia Bell Labsin arvion mukaan pelkästään Länsi-Euroopassa tekoälydataliikenne yltää yli 90 miljardiin gigabittiin kuukaudessa vuoteen 2030 mennessä.