Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen kehittäminen on jo pitkällä: näin se toimii - sovellus tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2023

Suomi etenee kohti digitaalisen henkilöllisyystodistuksen käyttöönottoa.

Tänään eduskunnalle on annettu hallituksen esitys digitaalisen henkilöllisyystodistuksen käytön mahdollistavasta lainsäädännöstä. Digi- ja väestötietovirasto kehittää uutta mobiilisovellusta, jolla digitaalista henkilöllisyystodistusta voi käyttää. Sovellus on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2023, ja digitaalisen henkilöllisyystodistuksen voivat ottaa käyttöön henkilöt, joilla on voimassa oleva suomalainen passi tai henkilökortti.

Digitaalisesta henkilöllisyystodistuksesta on tulossa passiin ja henkilökorttiin rinnastettava tunnistusasiakirja, mutta se ei toimi matkustusasiakirjana.

Digitaalisella henkilöllisyystodistuksella henkilöllisyyden voi todistaa helposti ja turvallisesti mobiilisovelluksen kautta joko älypuhelimella tai tablettilaitteella. Digitaalinen henkilöllisyystodistus on suunniteltu soveltuvaksi asiointiin sekä paikan päällä että verkossa.

Verrattuna nykytilanteeseen, digitaalinen henkilöllisyystodistus mahdollistaa asiointitilanteessa paremman yksityisyyden suojan ja tietosuojan. Käyttäjä voi luovuttaa itsestään vain kyseisessä asiointitilanteessa tarvittavat tiedot, esimerkiksi tiedon täysi-ikäisyydestä ja valokuvan.

Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen voi tarkistaa QR-koodin skannaamalla.
Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen voi tarkistaa QR-koodin skannaamalla.
Tarkastettavaksi siirtyvät vain tarvittavat tiedot, kuten kasvokuva ja tieto täysikäisyydestä.
Tarkastettavaksi siirtyvät vain tarvittavat tiedot, kuten kasvokuva ja tieto täysikäisyydestä.

Henkilöllisyyttä tarkastavat organisaatiot voivat jo nyt testata sovellusta. Testaajien havaintojen perusteella sovellusta hiotaan vielä jatkuvasti paremmaksi. Testissä on sekä digitaalisen henkilöllisyyden sovellus ja sen tarkastussovellus. Digi- ja väestötietoviraston palvelumuotoilijat ovat jo testauttaneet sovelluksia ja niiden eri osia laajalla joukolla erilaisia käyttäjiä, joiden tarpeet ja kyvyt vaihtelevat.

”Testikäyttäjinä on sekä organisaatioiden edustajia että kansalaisia ja heitä edustavia järjestöjä. Palautetta on saatu paljon, ja se on auttanut meitä löytämään parhaat mahdolliset ratkaisut, jotta sovellukset palvelevat useimpia”, kertoo johtaja Riitta Partala Digi- ja väestötietovirastosta.

”Saamamme palaute on ollut positiivista, ja kehitysehdotukset ovat olleet rakentavia. Testauksissa on tehty tulevan käytön kannalta merkittäviä havaintoja, esimerkiksi se, että suurimmat toimijat tarvitsevat kassajärjestelmään integroitavan tarkastusratkaisun. Julkaisemmekin integroitavan ratkaisun vielä tämän vuoden aikana testikäyttöön”, Partala jatkaa.

Digitaalinen henkilöllisyystodistus tulee toimimaan myös verkkoasioinnissa, mistä hyötyvät etenkin he, joilla ei ole käytössään pankkitunnuksia tai muuta sähköisen asioinnin tunnistautumiskeinoa.

Sovellus tarvitsee toimiakseen lisäksi monia erilaisia taustajärjestelmiä ja toimintoja, jotka eivät näy suoraan käyttäjälle. Taustajärjestelmä on integroitu väestötietojärjestelmään sekä poliisin henkilökortti- ja passirekisteriin ja se käyttää Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluita tiedon varmentamiseen.

Samaan aikaan Suomen digitaalisen henkilöllisyystodistuksen kanssa eurooppalaisen identiteettilompakon valmistelu etenee Euroopan komissiossa.

”Digitaalinen henkilöllisyystodistus on askel kohti eurooppalaista digitaalista lompakkoa, jonka valmisteluun voimme vaikuttaa edelläkävijänä. Kehittämäämme sovellusta voidaan laajentaa kattamaan erilaisia lupia ja muita henkilötietoja, ja näin tietojen turvallinen käyttö sujuvoituu”, summaa Partala.

Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen ohella käytössä säilyvät nykyiset henkilöllisyystodistukset ja tunnistautumisvälineet. Henkilöille, jotka eivät käytä mobiilisovellusta, kehitetään erillinen tunnuslukulaite sähköiseen tunnistautumiseen. Tunnuslukulaitteen myöntää Digi- ja väestötietovirasto.