Näin sähköautojen akkuja kierrätetään – hyötykäyttöön saadaan jo 80 prosenttia

Autoilu sähköistyy ennätyksellisellä vauhdilla, mikä tarkoittaa myös akkujen kysynnän kasvua. Näiden ympäristörasituksesta puhutaan paljon ja sitä saadaan pienennettyä tehokkaalla kierrätyksellä.

Sähkö- ja hybridiautojen yleistymisen myötä korkeajänniteakkujen määrä autoissa on rajussa kasvussa. Yleisimmin käytössä olevien litium-ioni-akkujen valmistaminen sitoo paljon arvokkaita raaka-aineita, joiden louhiminen maaperästä on hidasta ja kallista. Näistä syistä akkujen ympäristörasitus ja eettisyys on herättänyt keskustelua ja vastustusta. Raju kysyntä on myös ajoittain aiheuttanut viivästyksiä autojen valmistuksessa.

Merkittävä haaste akkujen kanssa on ollut niiden kierrätettävyys. Vain noin puolet akkujen materiaaleista on saatu käyttöiän jälkeen uusiokäyttöön. Korkeammalla kierrätysasteella materiaalit saadaan uudelleen käyttöön, mikä laskee materiaalien louhimisen tarvetta ja pienentää akkuvalmistuksen päästöjä merkittävästi.

Näin akuston kierrätys etenee

Korkeajänniteakuston irrotus on ensimmäisten toimenpiteiden joukossa auton saapuessa viralliseen vastaanottopisteeseen. Täältä akusto lähtee vielä kokonaisena yksikkönä eteenpäin. Akkujen kierrätyspisteessä arvioidaan ensimmäisenä akun kunto, sillä ensisijainen tavoite on pidentää akkujen käyttöikää. Ajoneuvokäyttöön kelpaamaton akku voi periaatteessa löytää tiensä vaikkapa osaksi energiavarastoa, joiden merkitys tulee lähitulevaisuudessa kasvamaan, kun maailmassa suunnataan kohti uusiutuvaa energiantuotantoa. Näissä paikoissa siis varastoidaan esimerkiksi aurinko- tai tuulivoimalla tuotettua energiaa myöhempää käyttöä varten.

akkukierrätys_2020

Kun akusto ei ole käyttökelpoinen enää tällaiseenkaan paikkaan, lähtee se kierrätykseen. Siellä akustot puretaan ensimmäisenä moduuleiksi, jotka tehdään yksi kerrallaan jännitteettömiksi. Tämän jälkeen moduulien sisältä irrotetaan varsinaisia akkumateriaaleja sisältävät kennot. Moduulien rungot ovat yleensä alumiinia, joka toimitetaan eteenpäin sellaisenaan. Kennot puolestaan suuntaavat murskaukseen.

Mekaanisen murskauksen jälkeen materiaalit jaotellaan aktiivimateriaaleihin ja muihin materiaaleihin. Myös mustaksi massaksi kutsuttu aktiivimateriaali sisältää akkujen valmistuksessa tarvittavia arvokkaita raaka-aineita, joiden saaminen uudelleenkäyttöön vaatii tarkkaa erottelua. Tässä erottelussa esimerkiksi akkujen kierrätykseen panostava energiayhtiö Fortum hyödyntää hydrometallurgista prosessia. Toimenpiteen jälkeen nikkeli, koboltti, magnaani ja litium saadaan uudestaan käyttöön. Parhaimmillaan nykyprosessilla saadaan kiertoon 80 prosenttia akuston materiaaleista.

Kierrätettyjen akkumateriaalien kysyntä tulee kasvamaan akkutuotannon kasvaessa. Entistä useammat toimijat kiinnittävät huomiota akkujen valmistuksen ympäristörasitukseen, ja siitä näkökulmasta kierrätetty materiaali on ylivoimaisesti parempi vaihtoehto kuin uusien raaka-aineiden käyttö.

Kuvat: Mikko Autio

Lue myös:
Autoromutus on tärkeä osa kiertotaloutta – näin materiaalit saavat uuden elämän

Seuraa Teknavia sosiaalisessa mediassa! Löydät meidät
FacebookistaInstagramistaTwitteristä ja YouTubesta.