Valtaosa vanhuksista on miettinyt ajokuntoaan väsyneenä tai huonolla kelillä, mutta harvemmin ajatellaan ajoterveyttä. Tämä voi olla vaarallinen virhe.

Taloustutkimus toteutti lokakuussa 2018 Liikenneturvan toimeksiannosta kyselyn, johon vastasi 790 henkilöä. Kaikki vastaajat olivat 65–85-vuotiaita ja heistä 643 oli autoilevia. Tulokset ovat mielenkiintoista luettavaa.

Valtaosa kyselyyn vastanneista on miettinyt ajokuntoaan etenkin väsyneenä tai huonolla kelillä, mutta useampi kuin joka toinen kyselyyn vastanneista yli 65-vuotiaista ei ole miettinyt ollenkaan ajoterveyden mahdollisia vaikutuksia omaan autoiluun. Varautuminen terveydessä tapahtuviin muutoksiin on kuitenkin tärkeä turvallisuustekijä.

Ikääntyessä tapahtuvat muutokset vaikuttavat myös liikkumisen turvallisuuteen ja autoilu lukeutuu tähän mukaan. Muutokset tapahtuvat yksilöllisesti, eikä ikävuosia voi käyttää tarkkana mittarina ajokuntoa tai -terveyttä määritellessä. Ikä on vain numero liikenteessäkin, mutta terveydellä on tärkeä merkitys.

”Ajoterveys liitetään usein ikäihmisiin, mutta todellisuudessa sairaus voi muodostua riskiksi liikenteessä ja esteeksi ajoneuvon käytölle myös nuoremmilla. Sairauksien ja lääkitysten todennäköisyys lisääntyy kyllä iän myötä, mikä näkyy myös onnettomuuksissa. Ikääntyminen muuttaa meitä väistämättä siihen suuntaan, joka altistaa vakavammille onnettomuuksille ja voi vaatia omien kulkutapojen muuttamista. Puolet kyselyymme vastanneista yli 65-vuotiaista ei kuitenkaan ole havainnut haasteita omassa ajamisessaan”, toteaa suunnittelija Mia Koski Liikenneturvasta.

Liikenneturva: 4 vinkkiä vanhuuteen varautumiseen

1. Jousta tarvittaessa

Eläkkeelle siirtyminen muuttaa myös ajotottumuksia. Ajamisen turvallisuutta lisää myös mahdollisuus joustaa tarvittaessa esimerkiksi siirtämällä lähdön toisen ajankohtaa, jos ajokeli on huono. Koski kannustaa ottamaan tavaksi oman voinnin tunnustelun.

”Hetkellisesti ajokunto voi heikentyä lääkkeiden, alkoholin, väsymyksen tai voimakkaiden tunnetilojen takia. Myös sairauden kanssa voi olla parempia ja huonompia päiviä. Jos olo tuntuu normaalista poikkeavalta, väsyneeltä tai tokkuraiselta, autoa ei pidä lähteä ajamaan”, Koski muistuttaa.

2. Kokeile eri kulkutapoja

Jos terveydentila estää turvallisen ajamisen, useimmat Liikenneturvan kyselyynvastanneista luottaisivat julkiseen liikenteeseen (68 %). Lähes joka kolmas suosisi polkupyörää (30 %) ja senioriskootteria joka kymmenes.

”Jos mahdollista, erilaisia tapoja liikkua kannattaa kokeilla, vaikka ajaminen sujuisi ongelmitta. Kylille voi välillä lähteä linja-autolla tai lähikauppaan polkupyörällä”, Koski ehdottaa, mutta muistuttaa myös, että esimerkiksi polkupyörä ja skootteri ovat ajoneuvoja, joilla ajaminen edellyttää kuljettajan terveydentilan olevan kunnossa.

3. Tutustu apuvälineisiin

Erilaiset apuvälineet helpottavat autoon istumista tai sieltä pois nousemista. Myös turvavyön kurotteluun on apuvetimiä. Kolmasosa (34 %) Liikenneturvan kyselyyn vastanneista 65 vuotta täyttäneistä oli sitä mieltä, että apuvälineiden käyttö on ainakin jollain tapaa merkki vanhuudesta.

”Apuvälineiden käyttöä saatetaan ehkä turhaan arastella raihnaiseksi leimautumisen pelossa. Apuvälineet on suunniteltu mahdollistamaan kulkemista ja tekemään siitä turvallisempaa, kun omat voimat syystä tai toisesta ovat vähissä. Apuvälinevalikoimaan kannattaakin tutustua ja ottaa tarvittaessa käyttöön”, Koski kannustaa.

4. Liiku myös omin voimin

Liikkuminen ennaltaehkäisee sairauksia, pitää kehon ja mielen virkeänä ja auttaa lihaskunnon ja tasapainon ylläpidossa. Päivässä on monia tilaisuuksia kerryttää kävelyaskeleita tai pyöräilymetrejä. Joskus kohteesta hieman kauaksi jäävä parkkipaikka voikin olla hyödyksi.

Lähde: Liikenneturva
Kuva: Aleksi Makkonen/Liikenneturva

Seuraa Teknavia myös sosiaalisessa mediassa!
Löydät meidät Facebookista, Instagramista, Twitteristä ja YouTubesta.

Teknavin 18. tuotantokauden uudet jaksot sunnuntaisin klo 22.35 MTV3-kanavalla.