Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Bittimittari.fi-palvelun mittaustulosten perusteella mobiiliverkon laatu vaihtelee merkittävästi eri alueilla Suomessa.
Verkon laatuerot näkyvät niin yhteysnopeuksissa kuin verkon kattavuudessa kaupunkien ja harvemmin asutun maaseudun välillä.
Lisäksi laatu vaihtelee huomattavasti myös suurimpien kaupunkien sisällä.
”Bittimittari.fi:n ansiosta voimme tunnistaa alueellisia eroja verkkojen toimivuudessa ja tukea verkkojen kehitystä niin, että yhteydet toimivat sujuvasti kaikkialla Suomessa. Verkkoyhteyksien toimivuus on sujuvan arjen ja alueellisen tasa-arvon perusta”, korostaa johtaja Lasse Laine.
Bittimittari-palvelu on saatavilla sovelluskaupoista sekä Bittimittari.fi-osoitteessa.
Harvaan asutuilla alueilla etäisyydet tukiasemiin ovat usein pidempiä ja verkon kapasiteettia on vähemmän. Tämä näkyy erityisesti yhteyksien hitaampina latausnopeuksina. Hyvästä kattavuudesta ja mittauksissa havaituista hyvistä yhteysnopeuksista huolimatta myös kaupunkialueilla mobiiliverkko voi toisinaan pätkiä.
”Esimerkiksi liikenteen ruuhka-aikaan voi saman verkon käyttäjiä olla pienellä alueella paljon tai iltaisin verkon laatu voi heikentyä, kun useat käyttävät suoratoistopalveluja samaan aikaan”, tarkentaa erityisasiantuntija Marja Heinonen.
Nopeimpia 4G- ja 5G-verkkoja on rakennettu erityisesti alueille, joilla käyttäjiä on paljon ja kapasiteettitarve on suurin.
Verkot ovatkin keskimäärin nopeampia kaupunkien keskustoissa, missä ihmisiä liikkuu eniten. Tulos perustuu Bittimittari.fi-palvelun mobiilisovelluksella tehtyihin mobiiliverkkojen paikannettuihin mittauksiin ja Suomen ympäristökeskuksen määrittelemään aluejakoon.
Erot mobiiliverkon latausnopeuksissa eri alueiden välillä ovat merkittävät. Harvaan asutulla maaseudulla yhteydet jäävät keskimäärin lähes 100 Mbit/s hitaammaksi kuin sisemmillä kaupunkialueilla. Verkkojen kehitys näillä alueilla onkin ollut hitaampaa. Vuoden 2024 lopussa 5G-verkon 100 Mbit/s -latausnopeuden kattavuus oli harvaan asutulla maaseudulla vasta 43 prosenttia kotitalouksista.
Vaikka tiedonsiirtokapasiteetin tarve on harvaan asutuilla alueilla vähäisempää eikä nopeimpien verkkojen rakentamiseen ole samanlaista painetta kuin kaupungin keskustoissa, jää mitattu laatu silti matalalle tasolle vaativampien nettipalveluiden käytön näkökulmasta.
”Lähetysnopeudet eli se, kuinka nopeasti tieto siirtyy käyttäjältä verkkoon esimerkiksi videopuhelujen tai pilvipalveluiden käytön aikana, jäävät yleensä mittaustuloksissa latausnopeuksia selvästi matalammiksi. Alueelliset erot eivät ole lähetysnopeuksissa yhtä suuria kuin latausnopeuksissa, mutta kaupunkialueilla verkon suurempi kapasiteetti mahdollistaa tyypillisesti hieman paremman tiedonsiirron käyttäjältä verkkoon”, kertoo Heinonen.
Lisäksi verkon toiminnassa on eroja myös suurimpien kaupunkien sisällä.
Suomen kymmenen suurimman kunnan keskimääräisiä mittaustuloksia tarkasteltaessa korkeimmat mobiiliverkon latausnopeudet mitattiin Lahdessa. Myös Oulussa ja Helsingissä mitatut latausnopeudet ylittivät sisemmän kaupunkialueen keskimääräisen tuloksen. Suurimmista kunnista Vantaalla, Turussa, Porissa ja Kuopiossa latausnopeus jää keskimäärin alle 100 Mbit/s -tason.
Suurimmissakin kunnissa on kuitenkin isoja alueellisia eroja mobiiliverkkojen laadussa. Esimerkiksi Lahden kunnan alueella sisemmän kaupunkialueen mittausten keskimääräinen latausnopeus on 169 Mbit/s, mutta ulommilla kaupunkialueilla nopeus tippuu 117:een Mbit/s.
