Myös raskas liikenne tekee siirtymää vaihtoehtoisiin polttoaineisiin. Neste avasi Suomen ensimmäisen raskaalle liikenteelle tarkoitetun suurteholatauspalvelun.

Raskaan liikenteen osuus Suomen tieliikenteen päästöistä on reilu kolmannes ja niiden vähentämiseksi tarvitaan monipuolisesti erilaisia ratkaisuja. Uusiutuvien polttoaineiden lisäksi sähköisten ajoneuvojen käyttöönotto myös raskaassa liikenteessä palvelee latausverkoston kehittyessä Suomen päästövähennystavoitteiden saavuttamista. 

Neste on avannut Suomen ensimmäisen raskaan liikenteen suurteholatauspalvelun Janakkalan Linnatuulen liikenneasemalle Valtatie 3:n varteen. 

-Tämä on yksi Suomen vilkkaimmista runkoväylistä ja katsoimme, että tänne tarvitaan julkinen suurteholatauspiste. Tässä lataussateliitissa on tarjolla 40 kW jatkuvaa lataustehoa, eli käytännössä tauon aikana kuski saa ladattua riittävästi ajoneuvoa, kertoo Antti Pulkkanen, Nesteen Head of EV Charging Services Marketing.

Raskaan liikenteen latauspisteiden sijoittumiseen vaikuttaa useita tekijöitä. Pääkriteereitä on runsas runkoliikenteen määrä, mutta oleellista ovat myös muut palvelut asemalla. Kun kuljettaja pysähtyy lataamaan ajoneuvoa, niin samalla hänen itsensä on voitava hyödyntää aika esimerkiksi syömiseen.

-Mietimme tiiviisti yhteistyössä asiakkaiden kanssa. mitkä olisivat niitä seuraavia kohteita, missä raskaanliikenteen latausasemia sitten olisi aiheellista perustaa. Varmasti tulevina vuosina niihin tullaan tekemään latausasemia, Pulkkanen sanoo.

Sähköistyminen vaikuttaa ajamiseen

Raskaanliikenteen sähköistyminen vaikuttaa myös kuljettajan työhön. Paitsi latausasemien huomioiminen, sähkökuorma-autot eroavat jossain määrin perinteisistä polttomoottorikäyttöisistä.

-Kokemuksena sähkökuorma-autolla ajaminen on aika erilainen verrattuna polttomoottoriautoon. Se on tosi hiljanen ja pidemmän akselivälin takia tosi vakaa ajaa. Perus ajamiseen liittyvät asiat, lisävarusteet sun muut on pitkälti samat kuin polttomoottorissakin, DB Schenkerin kuljettaja Sami Suvanto kertoo.

Suvannon mukaan kollegoista löytyvät ne jotka tykkäävät raskaan liikenteen sähköistymisen tuomasta muutoksesta ja ne jotka eivät tykkää.

-Se on jokaisella oma henkilökohtainen mielipide, että puolesta ja vastaan. Itsellä ei ole vielä mitään negatiivista tullut vastaan.

Kohti nollapäästöjä

Sähkökuorma-autot mahdollistavat pitkien yhdistelmäajoneuvojen käyttämisen kaupunkiympäristössä esimerkiksi jätteenkeräämisessä ja maanrakennuksessa. HCT, eli High Capacity Transport, on sallittua pidempi tai raskaampi yhdistelmä tieliikenteessä, joita ei kuitenkaan pidetä erityiskuljetuksina. Volvo on nyt julkaissut tiettävästi ensimmäisen HCT-mallin, jossa on sähköinen rekanvetäjä keulalla.

-Suomi on hyvässä vauhdissa sähköistymisessä. Ultimaattinen tavoite on vuodessa 2050, jolloin kymmenen vuoden autopopulaatio olisi nollapäästöinen. Siinä 2040 on steppi, että kaikki uudet myydyt autot ovat nollapäästöisiä. Mikä lähivuosina tulee, niin 2030 puolet uusista autoista pitäisi olla päästöttömiä ratkaisuja, Janne Silvonen, Volvo Finland Ab:n sähköisten kuljetusratkaisuiden tuotepäällikkö, kertoo.

LUE MYÖS

Koeajo: Tunnokas, vakaa ja vaivaton BMW i5 eDrive Touring

Autokannan kehittyminen haastaa myös tuulilasin korjaamisen

SEURAA TEKNAVIA SOSIAALISESSA MEDIASSA

Löydät meidät Facebookista, Instagramista ja YouTubesta.