Liikummeko 30 vuoden kuluttua pyörät alleen saaneilla älypuhelimilla?

Digitalisaatio on pyöräyttänyt autoteollisuuden rattaat uuteen vauhtiin. Meno on niin vauhdikasta, että päätä huimaa jo. Olemme silti vasta älykkäiden autojen alkutaipaleella.

Autoteollisuudessa kellään ei ole kristallipalloa, mutta näkemyksiä autoilun tulevaisuudesta autotehtailla riittää. Ja on pakkokin. Perinteiset automerkit ovat saaneet uusia kilpailijoita, ja Teslan ympärille noussut hype on hyvä osoitus siitä, millainen kulttuurivallankumous autoteollisuudessa on käynnissä. Ja kilpailu on vasta aluillaan. Lisää on luvassa – etenkin kun Google ja Apple saavat omat autonsa myyntiin.

Nollapäästöt, autojen verkottuminen, itseään ajavat autot… Esille on noussut viime vuosina niin monta uutta trendiä, että monet niistä on helppo hylätä unelmoijien haihatteluna. Osittain kyse on myös muutosvastaisuudesta. Kun älyautot ottavat yhä suuremman roolin liikenteessä, moni kokee tämän jopa uhkana. Tuleeko meistä kaikista kuljettajista tulevaisuudessa pelkkiä matkustajia?

Listasimme lyhysesti muutamia lennokkaimpia näkemyksiä, joita isot autovalmistajat ovat esittäneet tapahtuvaksi autoilun tulevaisuudessa seuraavan 30 vuoden aikana.

Aloitetaan BMW:stä, joka esitteli hiljattain 100-vuotisjuhliensa kunniaksi Vision Next 100 -konseptiauton. Kun ajamisen ilosta tullut brändi näkee tulevaisuuden auton ajavan itseään, vähintään silloin meidän kaikkien pitää uskoa, että kyseessä ei ole enää pelkkä harvojen haihattelu.

”Kuljettaja” istuu konseptiautossa mukavasti kojelaudan takana, jossa ei ole enää mitään nykyautoista tuttuja elementtejä; näkyvissä ei ole sen paremmin mittaristoa kuin autolla ajamiseen liittyviä tuttuja käyttökytkimiäkään. Ne häviävät BMW:n mukaan autoista 30 vuoden sisällä.

Ihmisen ja auton vuorovaikutus tapahtuu muilla keinoin; auton toimintoja ohjataan ainoastaan sekä puheella että elein. Kaikki ”kuskin” tarvitsema informaatio heijastetaan tuulilasiin, ja vain ja ainoastaan silloin, kun tätä tietoa tarvitaan. Koko tuulilasi on tavallaan yhtä isoa heijastusnäyttöä. Oikean näkymän päälle heijastetaan tarvittaessa virtuaalinen kuva, jossa jaetaan matkustamoon tietoa reittiä koskevista liikennetilanteista sekä näköpiirissä olevien toisten autojen liikkeistä aina niin tarvittaessa.

Toki BMW:n konseptia voi ajaa vielä itsekin. Ja se myös näyttää vielä autolta, ja ison munuaismaskin ansiosta myös BMW:ltä. Kokonaisuus on silti hyvin futuristinen, sillä 4,9 metriä pitkän ja 1,37 metriä matalan coupén ulkomuodot ovat syntyneet tuulitunnelissa; ilmanvastuskerroin on vain 0,18. Tässä auttaa aktiivisesti ilmanvastusta ajon aikana alentava aerodynamiikka.

BMW satsaa vahvasti tulevaisuuteen, joka näkyi myös sen 100-vuotisjuhlissa. Vanhoja ei haluttu muistella liikaa, fokuksen ja visioiden pitää olla tulevaisuudessa. Syyllinen on Tesla, joka on saanut perinteiset automerkit varpailleen. Ja hyvä niin. Teslan ansioksi on katsottava muun muassa se, että se teki sähköautoilusta seksikästä. Tästä hyötyvät tulevaisuudessa kaikki automerkit.

Audi on esitellyt omissa konseptiautoissa pitkälti samoja näkemyksiä. Näistä viimeisin eli Detroitissa tämän vuoden alussa esitelty h-tron quattro -konsepti on muuntanut sähkökäyttöisen e-tron quattro -konseptin polttokennoautoksi. Kyse on vaihtoehdoista. Sähköauto ei ainakaan lähitulevaisuudessa sovellu vielä kaikkien autoilijoiden tarpeeseen. Vedyllä käyvä polttokennoauto on siksi yksi varteenotettavimmista vaihtoehdoista sähköautojen rinnalle. Polttokennoauton etu on sähköautoa selvästi pidempi toimintamatka sekä lyhyt tankkausaika. Haaste on se, että sen tarvitsema infrastruktuuri puuttuu ja sen rakentaminen on kallista.

Mielenkiintoisen voimalinjan lisäksi h-tron quattro -konseptissa Audi esittelee autonomista autoilua sekä sen mukanaan tuomaa pysäköintijärjestelmää. Jotta nämä järjestelmät ovat mahdollisia, Audi on ladattu täyteen erilaisia tutkia, ultraäänisensoreita, kameroita – ja onpa mukana myös laserskanneri. Ne syöttävät tietoa auton keskusyksikölle, joka rakentaa auton ympärille niiden avulla virtuaalisen todellisuuden. Sen avulla auto osaa muun muassa pysäköidä itsensä sekä ajaa itsenäisesti niin ruuhkissa kuin moottoritielläkin. Iso osa näistä järjestelmistä nähdään jo parin vuoden kuluttua tuotantoautossa, kun e-tron quattro tulee myyntiin.

Myös VW on ollut aktiivinen itseään ajavan auton kanssa. Las Vegasin elektroniikkamessuilla esitelty Budd-e-konsepti on eräänlainen tulevaisuuden pikkubussin ja tila-auton risteytys. Konseptiauto rakentuu VW:n uudelle modulaarisille sähkö- ja hybridiautoja varten tehdylle pohjalevylle. Budd-e kulkee pelkällä sähköllä, koska VW:n ennusteen mukaan akut kehittyvät nopeasti, ja vielä nopeammin kehittyy akkujen pikalataus.

VW:n mukaan ihmisten pitää vähitellen totutella ajattelemaan autoja isoina liikkuvina mobiililaitteina. Autonvalmistajat eivät halua valmistaa tulevaisuudessa pelkästään autoja vaan tarjota myös autoiluun liittyviä palveluita nykyisten mobiilioperaattoreiden tapaan.

VW panostaa tällä hetkellä tulevaisuuden visioihin valtavasti, ja näitä visioita kehittämään tarvitaan kolme kehityskeskusta: yksi Potsdamiin Saksassa, toinen Kaliforniaan ja kolmas Kiinaan. Ne keskittyvät pelkästään sähköisen autoilun ja digitaalisuuden ympärille.

Myös VW:llä ollaan varmoja, että autot ajavat tulevaisuudessa itseään. Syitä on monia, mutta tärkeimpänä mainitaan älykkäämmän liikenteen myötä parantunut turvallisuus. Maailmassa kuolee vuosittain liikenteessä 1,25 miljoonaa ihmistä, ja syynä on 90-prosenttisesti inhimillinen virhe. Ratti ja polkimet ovat siis autoissa katoava luonnonvara. Tähän siirrytään toki vaihteittain. Alkuvaiheessa kuljettajalla on ensin mahdollisuus ottaa ohjat niin halutessaan, vasta myöhemmin auto hoitaa aina kaikki ajotilanteet.

Toinen merkittävä tekijä on kuskille vapautuva aika, kun hänen ei tarvitse enää ajaa itse. Tutkimusten mukaan autoistuneissa maissa ihminen viettää elämänsä aikana keskimäärin 37 668 tuntia autossa. Kun tuo aika vapautetaan johonkin muuhun kuin ajamiseen, jo yksistään tästä saavutettava taloudellinen hyöty on valtava.

Myös Mercedes on samoilla linjoilla. Konseptiauto F 015 Luxury in Motion paljastaa tähtikeulan tulevaisuuden visiot. Se on iso pyörillä liikkuva ja jatkuvasti ulkomaailmaan yhteydessä oleva älykäs mobiililaite, jossa ”kuljettaja” ja matkustajat voivat joko rentoutua ajomatkan aikana tai muuttaa auton liikkuvaksi toimistoksi. Autossa on vielä ratti ja polkimet, mutta ne taittuvat piiloon autonomisen ajon ajaksi. Etuistuimet kääntyvät ympäri 180 astetta, jolloin ohjaamosta tulee eräänlainen oleskelutila – tai pitäisikö sanoa pieni olohuone.

Matkustamoa hallitsevat isot digitaaliset näytöt, joiden avulla matkustajat voivat kommunikoida jatkuvasti ulkomaailman kanssa. Todellisuus ja virtuaalinen todellisuus kulkevat käsi kädessä myös Mercedeksen maailmassa. Näyttöjä ohjataan joko koskettamalla tai eleillä.

Kuinka nopeasti nämä autotehtaiden visiot lopulta toteutuvat – ja mitkä niistä ylipäätään toteutuvat – se jää nähtäväksi. Se on kuitenkin varmaa, että autoteollisuus on isojen muutosten edessä. Jo yksistään digitalisoituminen mullistaa autoilua lähitulevaisuudessa. Kun tähän lisätään vielä verkottuminen, autonomiset autot sekä yhteiskäyttöautoilu, harva ne koettuaan haluaa edes ajaa autoa itse. Sitten kysymys kuuluukin enää; kun autoa ei tarvitse ajaa itse, tarvitseeko sitä ylipäätään enää omistaa?

comments powered by Disqus