Television ostajalla on enemmän valinnan varaa kuin koskaan. Pelkkää hintaa ei silti kannata tuijottaa, jos ei halua ostaa sikaa säkissä. Seuraavassa kerromme, mitkä ovat parhaat valinnat eri hintaluokissa.

Taulutelevisioiden hinnat ovat suorastaan romahtaneet viimeisen vuoden aikana. 4K-tarkkuutta näyttävät television saa jo alle 1000 eurolla. Se on pieni hinta laitteesta, jollainen maksoi vielä tuplasti jokin aika sitten.
Edullinen hinta kuulostaa hyvältä, mutta se ei kerro yksin koko totuutta. 4K-television kohdalla kannattaakin perehtyä muutamaan tekniseen yksityiskohtaan, jotka vaikuttavat merkittävästi siihen, millaiseen käyttöön laite soveltuu.
Tiesitkö esimerkiksi, että 4K-televisio ei välttämättä kykene näyttämään Netflixin 4K-materiaalia?
Tätä myyjä ei välttämättä kerro, jos Netflixin katsominen ei tule puheeksi. Osa 4K-televisioita ei tue Netflixin käyttämää salaustekniikkaa. Seurauksena on ikävä yllätys, kun uusi televisio kieltäytyy näyttämästä 4K-elokuvia.
Puutteita voi olla myös liitännöissä. Kaikissa 4K-televisioissa ei ole uusinta hdmi 2.0 -liitäntää, joka on nimenomaan kehitetty 4K-kuvanlaatua ajatellen.
Useimmissa televisioissa puutteen voi paikata erillisellä päivitysboksilla, joka tuo tarvittavat koodekit ja liitännät televisioon. Boksin hinta on kuitenkin useita satasia, mikä nostaa alkuperäisen ostoksen hintaa selvästi. Halvemmaksi tulee usein hieman kalliimman television ostaminen.
Vaikka 4K-tekniikka on päivän sana, sille on vielä vaatimattomasti sisältöä. Tällä hetkellä ainoa noteeraamisen arvoinen, 4K:ta tarjoava suoratoistopalvelu on Netflix.
4K:sta on toki hyötyä myös silloin, jos haluat katsella digikuvia tv:n ruudulta. Kuvat näyttävät selvästi paremmilta kuin full hd-näytöltä. Sama koskee 4K-kotivideoita.
Yli tuhannen euron hintaluokassa ei oikeastaan ole enää syytä valita pelkkää full hd -televisiota. 4K:n lisähinta on pieni, ja se takaa television pysymisen tuoreena pitkään.
Uuden tv:n ostajan kannattaa muistaa, että vuodesta 2017 eteenpäin antenniverkosta tulee ainoastaan teräväpiirtolähetyksiä. Näin ollen tv:ssä pitää olla antenniverkon hd-viritin. Jos viritin puuttuu, käyttäjä joutuu ostamaan erillisen digiboksin.

Lcd, led vai oled?

Tv-kuvan laatuun vaikuttaa muun muassa se, miten kuva on taustavalaistu. Lcd-televisiossa kuvanlaatu ei useinkaan yllä parhaalle tasolle, koska tausvalaisutekniikka ei pysty tuottamaan parasta mahdollista kontrastia, väritoistoa ja kirkkautta.
Led-paneelit ovat erityisen valovoimaisia ja myös ohuempia kuin lcd-paneelit. Lisäksi ne kuluttavat vähän virtaa. Kontrastista saadaan parempi, koska taustavalaistuksessa käytettäviä led-lamppuja voidaan sammuttaa.
Oled-paneelitekniikka on uusin ja laadukkain. Se tuottaa selvästi laadukkaamman kuvan kuin lcd- ja led-tekniikat. Oled-paneeli valaisee itsensä, jolloin erillistä taustavaloa ei tarvita lainkaan. Samalla näytöstä voidaan valmistaa erittäin ohut.

Mikä 4K?

4K on markkinointitermi, jolla tarkoitetaan seuraavan sukupolven teräväpiirtotekniikkaa. Osa valmistajista käyttää termiä 4K, osa termiä UHD (Ultra High Density).
Uhd-tarkkuus on 3840 x 2160 pikseliä. Tämä tarkoittaa, että kuva on kaksi kertaa full hd -kuvaa tarkempi pysty- ja vaakasuunnassa. Pikseleitä on siis nelinkertainen määrä full hd -tekniikkaan verrattuna.

—

Budjetti: 1000 euroa

Jos käytössä on tuhatlappunen, valinnan varaa tv-markkinoilla on jo melkoisesti. Halvimmat 55-tuumaiset full hd -televisiot maksavat enää 500 euroa. Tällainen televisio sopii hienosti olohuoneen ykköslaitteeksi, jos vaatimustaso on kohtuullinen eikä älyominaisuuksia tarvita. Muista kuitenkin, että halvimmat mallit eivät yleensä tue esimerkiksi Netflixin 4K-sisältöä, eikä niissä ole uusimman standardin mukaisia hdmi-liitäntöjä.
Tämän hintaluokan televisiossa on yleensä 50-hertsinen paneeli. Se tarkoittaa, että kuvan liiketoisto ei ole huippuluokkaa. Alhainen virkistystaajuus voi haitata katselukokemusta esimerkiksi pelattaessa konsolipelejä tai katsottaessa urheilulähetyksiä.
Ota huomioon, että tv:n markkinointimateriaaleissa virkistystaajuudeksi saatetaan ilmoittaa jopa 1600 hertsiä. Silloin kyseessä on virkistystaajuuden ohjelmistollisesti tuotettu parannus, joka ei ole sama asia kuin aito virkistystaajuus. 100 hertsin tv takaa hyvän liiketoiston, joka parantaa selvästi katselukokemusta. Yleensä myös värintoisto ja kontrasti paranevat.
1000 euron budjetti riittää mainiosti jo äly-tv:n ostoon. Yleensä älyominaisuudet tuovat perus-tv:n hintaan lisää pari sataa euroa.

—

Budjetti: 2000 euroa

Kun budjetti nousee 2000 euroon, ei tarvitse enää kantaa huolta vanhasta tv-tekniikasta. Tässä hintaluokassa on tarjolla jo premium-tason laitteita, eikä ruudun koostakaan tarvitse juuri tinkiä.
Noin 1500 euroa riittää tänä päivänä 50-55-tuumaiseen, hyvään 4K-televisioon. 2000 eurolla saa jo 65-tuumaisen kaareutuvan tv-mallin. Jos full hd -tarkkuus riittää, parilla tonnilla saa yli 70-tuumaisen full hd -töllön.
Tässä hintaluokassa kannattaa harkita myös kaarevaa tv-mallia. Kaareva tv ei ole pelkkä design-villitys. Siitä on hyötyä etenkin, jos käyttäjä haluaa nauttia elokuvien katselusta.
Kaarevan tv:n edut tulevat esille parhaiten, jos televisiota katsotaan suoraan edestä. Tällöin näyttö luo normaalia suoraan ruutua paremman syvyysvaikutelman.
Näytön kaaren syvyys vaihtelee eri valmistajien mallien välillä. Jos kaari on jyrkkä, tv-kuvaa voi olla vaikea katsoa television sivulta. Näin siitä huolimatta, että moni valmistaja markkinoi kaareutuvia malleja tavallista laajemmalla katselukulmalla.
Kaareutuvuudesta on sitä enemmän hyötyä, mitä isompaa ruutua katsellaan. Kotinsa ilmeestä tarkalle käyttäjälle kaareva näyttö voi olla myös sisustuselementti.

—

Budjetti: 3000 euroa

3000 eurolla saa jo parasta, mitä valmistajilla on tarjota. Tällöin kuvan laatu ei enää parane merkittävästi 2000 euron laitteista, mutta hinnalla saa lisäominaisuuksia, parempaa muotoilua ja parannettua kaiutintekniikkaa. Isoimpien kaarevien tv-mallien hinnat nousevat yli 2500 euroon.
3000 euron hintaluokassa on tarjolla myös kokonaan uusi tv-paneelitekniikka, oled. Oled on vielä verrattain kallis valmistaa, eikä sitä ole vielä saatavilla isoimpiin kokoluokkiin. Tänä vuonna LG on kuitenkin tuomassa myyntiin myös jättinäyttöjä, jotka toimivat oled-tekniikalla.
Oled eroaa lcd-tekniikasta siten, että sen tekniikka valaisee pikselit itsenäisesti. Näin ollen erillistä taustavalaisua ei tarvita lainkaan. Tämä puolestaan mahdollistaa entistä ohuemman näytön. Kuvan kontrasti on myös parempi kuin lcd-televisiossa.
Oled-näyttöjen haasteena on ollut lyhyempi käyttöikä. Nyt tekniikka on kuitenkin kehittynyt niin, että oled-televisioille voidaan antaa yli 30 000 tunnin käyttöikälupaus.
3000 euron budjetti riittää 55-tuumaiseen oled-televisioon, jonka tarkkuus on full hd -tasoa. Tätä suuremmat, 4K-tekniikkaa tukevat oled-näytöt ovat vielä kalliita. Esimerkiksi 65-tuumaisten mallien hinnat nousevat noin 8000 euroon.

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Teknavin numerossa 3/2015.