Katsaus vuoteen 2025 – näin Suomi kulkee

Tiukkenevat päästörajoitukset asettavat yhä isompia haasteita autoteollisuudelle. Bensalla – ja jopa dieselillä – ajetaan vielä vuonna 2025, mutta niiden rinnalla käytetään yhä enemmän sähköä, vetyä ja biokaasua.

Vajaan 10 vuoden kuluttua sähköautojen sekä pistokehybridien myynti on päässyt vihdoin erittäin hyvään vauhtiin, ja jopa kalliita polttokennoautoja liikkuu Suomen teillä – tosin vasta yritysten omistamina. Omalla rahalla auton ostaville ne ovat yhä liian kalliita. Yhden ison vetykäyttöisen perheauton hinnalla saa kaksi pistokehybridiä.

Vetyautot tankataan Woikosken vetyasemilta, joita on Suomessa 25 kappaletta. Vety on luonnollisesti kotimaista, ja sitä tulee useammalta tuotantolaitokselta. Tämä auttaa vetyautoiluun liittyvässä hankalassa logistiikassa.

Islannissa asiat ovat toisin, sillä valtio on tukenut vetytaloutta niin vahvasti, että siellä lähes kaikki teillä kulkevat uudet henkilöautot ovat jo polttokennokäyttöisiä. Moni veikkasi polttokennoautojen yleistyvän nopeammin muuallakin, mutta autonvalmistajat lobbasivat onnistuneesti vuodeksi 2021 määritellyn 95 gramman päästörajoituksen myöhäisemmäksi. Lisäaikaa ei tosin herunut kuin muutama vuosi. Suurin syy lisäajan saamiseen oli se, että uudistettu autojen testisykli nosti virallisia keskikulutuslukemia melkoisesti viime vuosikymmenen lopulla.

Harva edes muista aikaa, jolloin perheauton voimanlähteet olivat tilavuudeltaan suurempia kuin yksilitraisia

Polttomoottori on vuonna 2025 yhä voimissaan, ja miksei olisi, sillä raakaöljyn määrä ja hinta on maailmassa sama kuin vuonna 2016. Taloudellisuus ja energiatehokkuus ovat kuitenkin päivän sanoja.

Tämä näkyy siinä, että Suomessakin kaikki uudet polttomoottoria hyödyntävät normaalikokoiset perheautot ovat pieniä bensaturboja. Kukaan ei katso niitä enää väheksien. Litratilavuuden pienentäminen ja sylintereiden vähentäminen moottoreissa on arkea, harva edes muista aikaa, jolloin perheauton voimanlähteet olivat tilavuudeltaan suurempia kuin yksilitraisia. Kolmisylinterinen moottorikin on niin yleinen, että nelisylinterisistä moottoreista puhutaan kuin isolohkoista ennen vanhaan.

Dieselautojen myynti on vähentynyt rajusti tiukentuneiden päästörajoitusten takia. Jo syyskuussa 2015 voimaan astunut Euro 6 -normi oli haaste dieseleille, ja Euro 7 oli jo lähes kuolinisku. Taksi-Mercedestä pienemmissä autoissa dieseleitä ei ole enää lainkaan. Raskaassa liikenteessä diesel on toki yhä voimissaan, mutta tankkiin laitetaan vain uusiutuvaa bioa.

Biopolttoaineiden määrä kasvoi maailmalla vuosina 2015–2025 merkittävästi, ja etenkin vuodesta 2020 eteenpäin kasvu on ollut todella nopeaa. Keppi osoittautui lopulta porkkanaa tehokkaammaksi. Ruoantähteiden kerääminen ja hyödyntäminen energianlähteenä on arkipäivää lähes kaikissa kotitalouksissa. Vuonna 2025 näyttää siltä, että biopolttoaineiden osuus kaikista liikenteen polttoaineista tulee olemaan tavoitteen mukainen 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Puhtaat sähköautot ovat merkittävässä roolissa Suomessa vain kehä kolmosen sisäpuolella.

Suomessa metsäteollisuus on valjastettu tehokkaasti biopolttoaineiden tuotantoon. UPM:n puupohjainen ja pääosin kotimaisista raaka-aineista valmistettu uusiutuva diesel on lyönyt itsensä läpi. Valtaosa Suomen dieselautoista käy vuonna 2025 kotimaisella biodieselillä.

Myös biokaasu on osa liikennettä. Yhdyskuntajätteiden sekä maataloudesta syntyvän lietteen ja lannan jalostaminen biokaasuksi on yleistynyt, lähtölaukauksena tälle kehitykselle oli Juha Sipilän hallituksen panostukset kotimaisen uusiutuvan energian käyttöön. Suomeen pystytettiin hallistusohjelman tuella vuosina 2015–2020 lukuisia biojalostamoita.

Tässä on järkeä. Suomi on iso maa, ja meillä ajetaan varmasti polttomoottoreilla vielä viimeisten maiden joukossa. Puhtaat sähköautot ovat merkittävässä roolissa Suomessa vain kehä kolmosen sisäpuolella.

Turvekeskustelu käy sekin vuonna 2025 kuumana. Turpeesta tehtyä sähköä myydään sähköautoilijoille viheralennuksilla. Hallituksen mukaan kyseessä on uusiutuva energianlähde, luonnonsuojelijoiden mielestä taas ei. Niin tai näin, turve on merkittävä osa Suomen harjoittamaa omavaraista kokonaisenergiapolitiikkaa. Myös Suomen järvissä ja merellä harmittavasti rehottavan levän käyttö energian lähteenä on vähitellen yleistymässä.

     Ruoka tuotetaan syötäväksi, ei autoihin tankattavaksi.     

Tästä syystä edes vuonna 2025 ei ole yhtä selvää voittajaa autojen energialähteenä. Itseään ajavat sähköautot yleistyvät USA:ssa, Japanissa ja EU:ssa. Noihin autoihin ladattavan sähkön tuotantoon kiinnitetään paljon huomiota. Vuonna 2020 arabimaat polttivat vielä lähes pelkästään fossiilisia polttoaineita, kun Etelä-Amerikassa hyvin iso osa energiasta tuotettiin jo uusiutuvasti. Ranskassa kaksikolmasosaa energiasta syntyi yhä ydinvoimaloista.

Akkuteollisuus on ottanut isoja harppauksia eteenpäin. Suomessakin monella on allaan vuonna 2025 jo toinen pistokehybridi tai sähköauto. Sen ensimmäisen akku roikkuu kesämökin seinällä ottamassa vastaan energiaa mökin katolla olevasta aurinkopaneelista.

Brasiliassa ajellaan yhä sokeriruokoon pohjautuvalla bioetanolilla. USA:ssa sen sijaan maissista tuotettavan bioetanolin valmistus on lopetettu. Ruoka tuotetaan syötäväksi, ei autoihin tankattavaksi. Vetyautoja myydään USA:ssa enemmän kuin sähköautoja.

Kasvihuonekaasut ja ilmanlaatu puhuttavat ihmisiä myös vuonna 2025. Elämä kaupungeissa on muuttunut viihtyisämmäksi, koska hiljalleen yleistyvien autonomisten autojen ansiosta autojen ja ruuhkien määrät ovat molemmat laskussa. Kaikki sähköautot toimivat myös sähkövarastoina, eli auto voi tankata töpselistä tai töpseli saa virtaa autolta. Näin tasataan energiapiikkejä. Tästä meidän on kiittäminen älykkäitä sähköverkkoja, jotka ovat yleistynyt nopeasti.

Utopiaa vai ei? Palataan aiheeseen vajaan 10 vuoden kuluttua…

Kuva: Vesa Eskola

comments powered by Disqus