Stephen Lake on 26 -vuotias kanadalainen yrittäjä, joka nuoresta iästään huolimatta on ehtinyt jo pitkälle. Hän aloitti yrittäjyyden jo 12-vuotiaana myymällä pienelektroniikkaa kotitalonsa kellarista, ja on tätä nykyä Thalmic Labs -nimisen yrityksen perustajajäsen ja toimitusjohtaja. Tällä viikolla Lake kävi Turussa järjestetyillä The Shift-businessfestivaaleilla kertomassa näkemyksiään siitä, miten tietokoneet voivat muuttaa tulevaisuuttamme ja miten meidän tapamme käyttää ja ohjata tietokoneita ovat muuttumassa merkittävästi.

Thalmic Labs julkaisi pari vuotta sitten Myo-rannekkeen tai käsivarsinauhan, joka tunnistaa käden ja käden lihasten liikkeet. Kättä liikuttelemalla Myon avulla voi esimerkiksi ohjata tietokoneohjelmia ja -sovelluksia, kauko-ohjattavia laitteita tai jopa raajaproteeseja. Myo on hyvä esimerkki siitä, miten teknologia on uudistamassa tapojamme ohjata tietokoneita.

Lake antoi Turussa esiintyessään hyviä esimerkkejä siitä, miten nykyisiä, tehokkaitakin tietokoneita ohjataan edelleen pääsääntöisesti 30 tai jopa 50 vuotta vanhoilla tavoilla, kuten hiirellä ja näppäimistöllä tai kosketusnäyttöä tökkimällä ja pyyhkimällä. Laken mukaan juuri siinä, miten ihmiset ja tietokoneet vuorovaikuttavat keskenään, piilee tietokoneiden seuraava merkittävä edistysaskel.

Yhtenä esimerkkinä huonosta tietokoneen ohjaustavasta Lake antoi muutaman senttimetrin mittaiselle älykellon näytölle sovitetun, häviävän pienen QWERTY-näppäimistön, joka on nykyteknologian mittapuulla jo iankaikkisen vanha keksintö.

Kysyin Stephen Lakelta, mitä hän vastaisi ihmiselle, jonka mielestä älykelloista ei koskaan tule mitään merkittävää. Lake arveli, etteivät älykellot koskaan tule korvaamaan älypuhelinta pienen kokonsa ja sen tuomien rajoitusten vuoksi. Älykellon avulla voi kuitenkin esimerkiksi nopeasti tarkistaa kalenterin tai saapuvat viestit, sen sijaan että taskusta kaivetaan älypuhelin, joka vie käyttäjän kaiken huomion. Laken mukaan juuri tällä tavalla teknologiaa tulisikin käsitellä, että se täydentää ja helpottaa elämää, mutta ei vie kaikkea huomiota siltä, mitä ympärillä tapahtuu.

Lake visioi, että esimerkiksi älylasit tai -piilolinssit voisivat jonain päivänä korvata älypuhelimen. Hän arvelee, että aluksi ne luultavasti toimivat vain älypuhelimen oheislaitteena, mutta pitkällä tähtäimellä ne voivat korvata älypuhelimen kokonaan, kun suoraan silmän eteen sijoitettu laite voi tarjota ison näkymän erilaisiin sisältöihin, mutta samalla voi edelleen tarkkailla myös ympäristöään.

Esimerkkeinä lisätystä todellisuudesta käyvät muun muassa Microsoftin HoloLens tai Google Glass -lasit. Kunhan teknologia kehittyy ja laitteet pienenevät ja tulevat tehokkaammiksi ja paremmin toimiviksi, voimme esimerkiksi katsoa saapuvat viestit tai ilmoitukset uppoutumatta täysin älylaitteen maailmaan. Kauhukuvana Lakella onkin ihmisten täydellinen jumittaminen virtuaalitodellisuuteen niin, ettei kukaan enää poistu kotoaan, vaan sulkeutuu kellariinsa elämään virtuaalista elämää ja hankkii ravintonsa letkua pitkin.

Kun Lakelta kysyttiin, minkälaisella aikataululla hän arvelee uusien käyttötapojen saapuvan, hän mainitsi virtuaalitodellisuuden, joka ruokki ihmisten mielikuvitusta kovasti jo 1990-luvulla, mutta joka alkaa olla vasta nyt tavallisten kuluttajien saavutettavissa. Kuitenkin teknologia kehittyy yhä nopeammalla vauhdilla, jotenläpimurtoja saattaa Laken mukaan tulla nopeammin kuin ehkä kuvittelemmekaan.