Honor on itsenäisesti brändätty laitesarja, jonka takana piilee Huawei. Viime vuonna Suomeen saapuneet Honor-puhelimet ovat useissa tapauksissa onnistuneet tarjoamaan hyvää suorituskykyä halpaan hintaan. Muovisten Honor-puhelinten aikakausi näyttää nyt olevan osittain ohi, sillä uusi Honor 7 on verhottu metallikuoriin. Vaan mitä mahtaa piilotella pinnan alla? Siitä otamme tässä artikkelissa selvää.

Teknisesti Honor 7 koostuu seuraavista ominaisuuksista:

• Mitat: 143,2 x 71,9 x 8,5 millimetriä
• Paino: 157 grammaa
• Näyttö: 5,2 tuuman näyttö 1920 x 1080 pikselillä
• Järjestelmäpiiri: Kahdeksanytiminen Hisilicon Kirin 935
• Muisti: 3 gigatavua RAM-muistia ja 16 gigatavua sisäistä tallennustilaa (laajennettavissa microSD-kortilla)
• Akku: 3100 milliampeerituntia
• Kamerat: 20 megapikselin takakamera, 8 megapikselin etukamera
• Yhteydet: Bluetooth 4.1, Wi-Fi 802.11ac, 4G
• Käyttöjärjestelmä: Android 5.0 Kitkat / Huawei Emotion UI 3.1

Honor 7:n suositushinta on 399 euroa. Puhelin on saatavana kahdessa värissä. Mystery Gray -malli on takaa harmaa ja edestä musta. Fantasy Silver taas on takaa hopeisempi ja edestä valkoinen. Koekappaleemme kuuluu ensimmäiseen kategoriaan.

Design

Huomattavinta Honor 7:ssä on ehdottomasti metalliset takakuoret, jotka nostavat laitesarjan laatutuntuman uudelle tasolle. Metallipinta tuntuu miellyttävältä ja tukevalta, vaikka on toki samalla hieman liukas. Lisäksi puhelimen pään painelu saa ajoittain aikaan hyvin pientä natinaa.

Tyylillisesti Honor 7 on mielenkiintoinen tapaus. Periaatteessa muotoilu jatkaa tutun vähäeleisellä ja suoraviivaisella linjalla, mutta tarkempi tutkailu paljastaa yllättävänkin paljon pieniä yksityiskohtia. Puhelimen kyljet on viistotettu sekä etu- että takalaidoiltaan ja takakuorta koristavat molempiin päätyihin sijoitetut ristikuvioidut alueet. Värivaihtoehdot eivät toki ole hirveän mielikuvitukselliset, mutta muilta osin Honor 7:llä on ihan mukavasti ilmettä.

Oman mausteensa käyttötuntumaan tuo puhelimen kohtalainen paksuus sekä Honor 6:sta selkeästi noussut paino. Nämä yhdistettynä metallikuoriin ja vinoleikkauksiin luovat hieman kirveellä veistetyn ulkonäön. Toisin sanoen Honor 7 tuntuu ”miehekkäältä”, minkä vuoksi design jakaa varmasti mielipiteitä. Itse pidän kuitenkin puhelimen ulkonäöstä.

Laitteen takapuolella huomio kiinnittyy kookkaaseen kameraelementtiin ja sormenjälkitunnistimeen. Kamera on reilusti ulkoneva, mikä on tavallaan sääli. Huawei lupaa kuitenkin, että suojalasi kestää hyvin kolhuja eikä naarmuunnu, vaikka kamera väistämättä hieroo pöytälevyjä pitkin päivää.

Honor 7:n etupaneelin valtaa Full HD -näyttö, jonka laatu on jälleen hyvällä tasolla. Kirkkaus riittää useimpiin käyttötilanteisiin, värit toistuvat kirkkaasti, tarkkuus on kiitettävä ja katselukulmat laajat.

Honor 7:n oikealta kyljeltä löytyvät virtapainike ja äänenvoimakkuudensäädin. Vasemmalla kyljellä taas sijaitsee monitoiminen korttipaikka, johon voidaan asettaa joko yksi Nano-SIM-kortti ja yksi microSD-muistikortti tai vaihtoehtoisesti kaksi SIM-korttia. Lisäksi vasemmalta kyljeltä löytyy niin sanottu älynäppäin, jonka toimintaan käyttäjä voi itse vaikuttaa.

Älynäppäin

Honor 7:n vasemmalla kyljellä on erityinen ohjelmoitava painike. Asetusten kautta käyttäjä voi itse määrittää, mitä sovelluksia tai toimintoja painike käynnistää. Lisäksi omat tehtävänsä voi asettaa painikkeen tavalliselle painallukselle, tuplapainallukselle ja pitkälle painallukselle.

Idea on paperilla mielenkiintoinen, mutta käytännössä painikkeen hyöty jää marginaaliseksi. Ensinnäkin yhdelle painallukselle ei kannata asettaa mitään toimintoa, sillä vahinkopainallukset ovat sijainnin vuoksi väistämättömiä. Sen sijaan tuplapainallus ja pitkä painallus eivät tunnu tapahtuvan vahingossa, eli niille toimintojen asettaminen on turvallista.

Älynäppäimellä voi avata minkä tahansa sovelluksen tai suorittaa jonkin muun toiminnon. Jälkimmäisten joukko on rajattu muutamaan vaihtoehtoon, joihin kuuluvat esimerkiksi äänitys, kuvakaappaus ja taskulamppu. Itse päädyinkin käyttämään painiketta kuvakaappauksiin ja kameran käynnistämiseen.

Tärkeintä älynäppäimessä on kuitenkin, että käyttäjä voi halutessaan asettaa painikkeen eri komennot toimimattomiksi. Tällöin painikkeen painaminen ei herätä mitään toimintoa. Mikäli lisäpainiketta ei koe hyödylliseksi, ei siitä siis myöskään ole haittaa.

Sormenjälkitunnistin

Huawei on valinnut puhelimissaan sormenjälkitunnistimen sijainniksi takakuoren. Pidän sijoittelusta paljon, sillä etusormi löytää tiensä tunnistimelle hyvin luonnollisesti puhelinta pideltäessä.

Honor 7:ssä sormenjälkitunnistin toimii hyvin nopeasti ja tarkasti. Useimmiten laite tunnisti sormeni ongelmitta ja avasi laitteen alle sekunnissa. Mikäli tunnistus ei onnistu, värähtää puhelin virheen merkiksi, jolloin käyttäjä tietää siirtää sormeaan parempaan asentoon.

Jostain syystä virhevärähdys tuntui ajoittain, vaikka seuraavassa hetkessä laite heräisikin henkiin. Tämä ei siis haittaa käyttöä lainkaan, mutta tuntuu hassulta. Lisäksi tunnistuksessa esiintyy jonkin verran epätasaisuutta niin, että selkeästi täydellisesti asetettu sormi ei välttämättä tunnistu, kun toisella kertaa tunnistus hoituu ihan sormen kyljeltä. Pääasiassa toiminta on kuitenkin luotettavaa ja puhelimen avaaminen näin voittaa käyttömukavuudellaan muut turvalukot helposti.

Laitteen avaamisen lisäksi Honor 7:n tunnistinta voi käyttää muissa toiminnoissa. Tunnistimen pyyhkäisyllä voi avata laitteen ylävalikon ja pitkällä painalluksella pääsee takaisin kotinäkymään. Jälleen kerran ajatus on paperilla hyvä, mutta käytännössä käyttö jää vähäiseksi. Ensinnäkin pyyhkäisyliikkeet on vaikea toteuttaa onnistuneesti. Liikkeen täytyy olla rauhallinen, mikä ei tunnu sopivan omiin käyttötapoihini, eikä toiminnon onnistuminen ole taattua edes silloin. Lisäksi toiminnot tapahtuvat liian helposti vahingossa. Esimerkiksi videota katsellessani saatoin koskettaa vahingossa tunnistinta ja joutua kesken kaiken kotinäkymään. Hetken tuskailujen jälkeen kytkinkin useimmat näistä toiminnoista pois. Jälleen kerran paras puoli on, ettei eleiden käyttöön pakoteta, jos niistä ei pidä.

Kamera

Ilokseni voin todeta, että Honor 7:n kamera tuottaa edeltäjäänsä laadukkaampia kuvia. Erityisesti terävyys on parantunut. Vieläkään kyse ei silti ole markkinoiden kärkikamerasta, sillä kohinaa ja pehmeyttä ilmenee edelleen vähänkään hämärämmissä olosuhteissa.

Kamerasovellus on kuitenkin hieman pettymys. Ensinnäkin se toimii varsin hitaasti. Toinen suuri ongelma on kuvatilojen ja asetuksien hajanainen asettelu. Sivupyyhkäisyillä voi siirtyä helposti viiden tilan välillä, joista neljä ovat erilaisia valokuvatiloja ja yksi luonnollisesti video. Loput kuvatilat löytyvät ylävalikosta, jonka kautta pääsee myös erilliseen asetusvalikkoon. Periaatteessa kuva-asetuksia voi siis säätää kolmesta sijainnista ja pahimmillaan käyttäjän pitää kulkea usean näkymän lävitse haluamansa valinnan perässä. Kaipaisinkin kovasti suoraviivaisuutta kokemukseen. Lisäksi nykyjärjestelmässä olisi mukavaa saada itse päättää, mitkä tilat kamerasovellus tuo tarjolle heti kättelyssä.

Kehuja sen sijaan irtoaa filttereistä, joiden valikko on hyvin loogisesti esillä ja helppo käyttää. Kaikista filttereistä tarjotaan reaaliaikainen esikatselu, mikä tekee halutun efektin löytämisestä helppoa. Lisäksi filtterit toimivat sekä valokuvissa että videoissa.

 

 

 

 

 

 

Käyttökokemus

Honor 7:n käyttöjärjestelmänä toimii tällä hetkellä Android 5.0 Lollipop, jonka päällä lepäilee Huawein oma EMUI 3.1 -käyttöliittymä.

Uusimman version myötä EMUI on uudistunut hieman, pääasiassa ulkoisesti. Huawein omat sovellukset on tyylitelty tummilla taustoilla ja minimalistisilla elementeillä, mikä näyttää itse asiassa ihan miellyttävältä. Yläpalkin pika-asetukset on nyt asetettu aiempaa suurempiin painikkeisiin, missä on omat hyvät puolensa, vaikka täydellisessä maailmassa haluaisin ehkä hieman useampia valintoja näkyviin kerralla.

Pohjimmiltaan käyttöliittymä on kuitenkin ennallaan. Honor 7:ää värittää eniten erillisen sovellusvalikon puute. Sen sijaan kaikki asennetut sovellukset saapuvat kotinäytöille. Ratkaisu voi häiritä Android-laitteisiin tottuneita, mutta toisaalta tuntunee tutulta iPhone-käyttäjille, mikä on varmasti osaltaan valinnan tarkoituskin.

Android-laitteelle erikoinen sovellusratkaisu vaatii ehdottomasti käyttäjältä järjestelmällisyyttä toimiakseen. Itse pidän tiukkaa kuria laitteeni näkyvistä sovelluksista joka tapauksessa, joten Huawein tyyli toimii ihan kohtalaisesti. Voin kuitenkin hyvin kuvitella kotinäkymien ruuhkautuvan todella helposti, mikäli ei pidä järjestelystä, ja joka tapauksessa sovellusvalikon kanssa pääsisi varmasti hieman helpommalla. Toki tyylillä on myös pieniä etuja, kuten mahdollisuus poistaa sovellus täysin heittämällä se kotiruudulla roskakoriin.

Plussaa irtoaa aiempien Honorien tavoin monipuolisesta teematarjonnasta, jolla käyttöliittymälle saa vaivattomasti elämää. Risuja taas kerää Honor 7:n sisäinen tallennustila, jonka 16 gigatavun ilmoitetusta määrästä on käyttäjän käytössä vain noin kymmenen gigatavua. Muistikorttipaikka pelastaa paljon, mutta monia suuria sovelluksia ei silti kestä puhelimelle asentaa. Nähtävästi käyttöjärjestelmän nykyversio on kookas, mikä saattaa osaltaan selittää pian mainittavaa ajoittaista hidastelua.

Tehot ja akkukesto

Akkukestoltaan Honor 7 vastaa hyvin pitkälti edeltäjäänsä Honor 6:sta. Jatkuvaa verkkovideotoistoa puhelin jaksoi täydellä näytönkirkkaudella yli kuuden tunnin ajan. Peruskäytöllä virtaa riittää hyvin yhdelle päivälle, mutta raskaammalla mediakaasujalalla varustettujen kannattaa varautua latamaan puhelinta myös kesken päivän. Kahden päivän suoriutujaksi Honor 7:stä ei ole.

Tehot sen sijaan ovat suhteellisen kohdallaan. Puhtia riittää sekä raskaampaan pelaamiseen että sujuvaan sovellussukkulointiin. Hidastelua on kyllä silloin tällöin nähtävissä eikä sulavuus ihan yllä sille tasolle, jota Honor 6 tarjosi vuosi sitten. Pääasiassa Honor 7:n käyttö on kuitenkin ketterää.

Lämmön suhteen Honor 7 on hieman epäselvä tapaus. Toisinaan laitteen takakuori lämpenee peli- ja leffakäytössä tuntuvasti, mutta toisinaan taas ei juuri ollenkaan. Missään vaiheessa en kuitenkaan kokenut huolestuttavaa tai häiritsevää kuumuutta.

Yhteenveto

Honor-laitteet on aina pyritty brändäämään tekniikkatietoisille käyttäjille ja Honor 7 ei ole poikkeus. Ylimääräinen ohjelmoitava painike, tietyllä tapaa jylhä ulkoasu ja panostus tehoihin houkuttelevat taatusti hyvin tiettyä käyttäjäkuntaa. Parasta puhelimessa onkin sen ulkoinen laatu, suhteellisen hyvät tehot ja Honor 6:sta parantunut kamera. Lisäksi sormenjälkitunnistin toimii loistavasti.

Honor 7 ei kuitenkaan ole täysi kymppi. Ensinnäkin puhelimen muotoilu ja EMUI-käyttöliittymän sovellusvalikon puute jakavat varmasti mielipiteitä. Lisäksi akkukesto jää keskiverroksi, kamera ei edelleen suoriudu hyvin hämärässä ja tehoista huolimatta laitetta vaivaavat ajoittaiset hidastelut. Täysin varauksetta Honor 7:ää ei siis voi suositella, mutta mikäli tarpeesi osuvat sen tarjonnan hyviin puoliin, on kyseessä hinta-laatu-suhteeltaan mitä mainioin älypuhelin.