Vetyautot nostavat päätään – tiesitkö tätä vedystä?

Vety on maailmankaikkeuden yleisin alkuaine. Se on hyvä lähtökohta sille, ettei se ole kovin nopeasti loppumassa fossiilisten polttoaineiden tapaan. Vety on myös hyvin ympäristöystävällinen, sillä päästötuotteena putken päästä tulee pelkästään puhdasta vettä.

Miksei sitä sitten jo käytetä? Vaikka vetyä on lähes joka puolella, se on yleensä sitoutuneena muihin alkuaineisiin. Kenties tunnetuin vetyä sisältävä yhdiste on vesi, eli H2O. Vedyn erottaminen molekyylimuodosta puolestaan vaatii energiaa. Vedestä se tehdään sähköä vaativalla elektrolyysillä. Vedyn kiehumispiste on -253 celsiusastetta ja se on hyvin kevyttä, eli käytännössä se täytyy säilyttää suljetussa ja paineistetussa tilassa. Näistä syistä vedyn tuottaminen on edelleen suhteellisen kallista, mutta tuotantomäärien noustessa hinta tulisi laskemaan.

Vetyä syntyy myös useiden kemiallisten prosessien sivutuotteena. Sen hyödyntäminen edelleenkin on kuitenkin hyvin vähäistä todennäköisesti sen säilyttämiseen liittyen vaatimusten vuoksi. Muun muassa vetyä kaupallisiin tarkoituksiin tuottavan Woikosken mukaan Suomen teollisuudessa syntyy noin 2 000 000 kiloa vetyä, joka niin sanotusti heitetään harakoille. Tuolla määrällä tankkaisi vuodessa 9 500 henkilöautoa, joilla ajetaan noin 20 000 kilometriä.

Itsessään vedyn hyödyntäminen autoissa on varsin yksinkertaista. Paineistetusta säiliöstä tuleva vety ohjataan polttokennolle, jossa se yhdistyy ilmasta saatavaan happeen. Tämän reaktion tuotteena syntyy vettä ja sähköä. Sähkö voidaan johtaa akustolle, tai lähes suoraan autoa liikuttavalle sähkömoottorille. Verrattuna pelkkiin sähköautoihin vetyauton etuna on tankkauksen nopeus ja toimintamatka.

Toyotan maahantuojan mukaan Mirain hinta tulee Suomessa olemaan noin 100 000 euron luokkaa

Yksi suurimmista haasteista on vetyinfrastruktuurin rakentaminen. Woikosken yksittäisen tankkausaseman rakentaminen maksaa saman verran kuin useita polttoainepumppuja sisältävän ison perinteisen polttoaineaseman rakentaminen. Tällä hetkellä vety tällaisella esimerkiksi Göteborgista löytyvälle asemalla toimitetaan kuorma-autolla konteittain, joissa on kaasua 270 kiloa 350 barin paineessa. Tällä tankkaa noin 50 Miraita tyhjästä täyteen.

Vedyn yleistyminen on paljon kiinni suurien massojen saamisesta liikkeelle. Siinä on iso rooli suurilla autonvalmistajilla kuten Toyotalla ja Volkswagenilla, jotka ovat viime aikoina osoittaneet panostustaan vetyautoiluun. Tätä tukemaan Saksaan on suunnitteilla rakennettavaksi noin 400 vetyasemaa vuoteen 2025 mennessä, ja tällainen verkosto tulisi varmasti vauhdittamaan myös autojen yleistymistä.

Yleistyminen kuitenkin vaatii myös kuluttajilta asennetta. Vetyauto täytyy nähdä edelläkävijän valintana ja siitä täytyy olla valmis hieman myös maksamaan. Toyotan maahantuojan mukaan Mirain hinta tulee Suomessa olemaan noin 100 000 euron luokkaa, mutta vielä on epävarmaa, milloin auton maahantuonti alkaa. Tällä hetkellä vedyn kuluttajahinta on noin 9 €/kg, joten Mirain tankillinen maksaa noin 45 euroa ja sillä ajaa noin 500 kilometriä. Pelkkiä polttoainekustannuksia tarkastellen vetyautossa ei siis ole kovin suurta eroa taloudelliseen polttomoottoriin.

Kuvat: Vesa Eskola

Lue lisää vetyautoilusta:
Vety autojen polttoaineena: utopiaa vai mahdollisuus?
Tuhat kilometriä Tanskasta Suomeen vetyautolla: tätäkö on tulevaisuus?

comments powered by Disqus