Sakot kaksinkertaistuvat ja ylinopeuksien puuttumiskynnystä lasketaan. Jääkö poliisille enää aikaa valvoa liikenneturvallisuutta sakotuksen lomassa?

Perinteisesti poliisin tehtävänä on ollut liikenteen osalta turvallisuuden valvonta. Toki tehtävään kuuluu myös voimassa olevien lakien noudattamisen valvominen. Poliisien näkyvä ja ennaltaehkäisevä valvonta on kuitenkin vähentynyt huomattavasti ja automaattivalvonta puolestaan on lisääntynyt. Tämä vie pääpainoa liikenneturvallisuuden edistämisestä kohti varojen keräystä.

Tätä tukee viime päivinä julkisuuteen nousseet huhut sakotusrajan laskemisesta 5 km/h:iin. Tämä yhdistettynä sakkojen kaksinkertaistumiseen haiskahtaa varsin puhtaasti kassavajeen paikkaamiselta. Liikennevalvonnan siirtäminen sinne, mistä saadaan rahaa, ei ole Autoliiton mielestä hyväksyttävää.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen esittää huolestumisensa aiheesta: ”On selvää, että liikennesääntöjä pitää noudattaa eikä nopeusrajoituksia saa ylittää. Olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että liikennevalvonta ja sen resurssit painottuisivat todellisiin ongelmiin, kuten ajokunnon valvontaan ja vakaviin liikenneturvallisuutta uhkaaviin tekoihin. Vaarana on, että todelliset ongelmat jäävät entistä vähäisemmälle valvonnalle painopisteen siirtyessä pieniin ylinopeuksiin”.

Sakotusrajan alentaminen suunniteltuun johtaisi käytännössä huomautuksen jäämiseen pois rangaistusvalikoimasta. Suomessa liikenteestä jaettavat rangaistukset ovat jo nyt kansainvälisellä tasolla vertailtuna ankaria, joten uudistusta on vaikea nähdä kovin perusteltuna. Tulevaisuudessa saa siis olla entistä tarkempana kaasujalan kanssa.