Sähköllä vai vedyllä?

Sähköautot ja ladattavat hybridit yleistyvät, mutta ei polttokennoautoa ole unohdettu sitäkään. Monien automerkkien tavoin myös Audi tutkii jatkuvasti tekniikan mahdollisuuksia.

Polttokennosta on puhuttu tulevaisuuden autojen liikuttajana jo 30 vuotta. Sinä aikana tuosta tulevaisuudesta on tullut historiaa – ainakin melkein. Tällä hetkellä sähköautot ja ladattavat hybridit ovat nosteessa, mutta ainakin toistaiseksi sähköauto on parhaimmillaan kaupunkiautona. Pidemmälle matkalle tarvitaan muita ratkaisuja.

Ja onhan polttokennoautokin periaatteessa sähköauto, siinä auton tarvitsema energia tuotetaan vain ajon aikana vedystä. Tämä mahdollistaa pidemmän ajomatkan kuin sähköautojen nykyakuilla on mahdollista toteuttaa. Eduksi on laskettava myös liikkumisen nopeus ja varmuus, sillä vedyn tankkaaminen kestää yhtä kauan kuin polttoainetankin täyttäminen bensalla tai dieselillä. Ongelma on tietysti vain se, että tuo polttokennoautojen tarvitsema vetyasemaverkosto pitää ensin rakentaa.

Isoista autonvalmistajista Toyota panostaa tällä hetkellä isosti polttokennoteknologiaan, ja myös Audi sekä muutkin valmistajat kehittävät jatkuvasti tekniikkaa eteenpäin. Tekniikka on hyvä olla takataskussa, jos akkujen kehityksessä ei tapahdu lähitulevaisuudessa merkittävää harppausta – tai jos poliittiset päätökset vievät liikennepolitiikkaa esimerkiksi vetyautojen suuntaan.

Audi h-tron quattro -konseptissa vetytekniikka on kasattu toisen sukupolven pitkittäismoottorisiin autoihin suunnitellulle modulaariselle pohjalevylle. Tehdas käyttää rakenteesta nimitystä MLB evo. Auto on myös eräänlainen jatkokehitelmä jo olemassa olevasta autosta, sillä sama pohjarakenne löytyy pelkästään sähkökäyttöisestä ja isolla akustolla varustetusta e-tron quattro -konseptista.

Audi käyttää h-tron quattrossa kuudennen sukupolven polttokennoteknologiaa. Polttokennon hyötysuhde on noin 60 prosenttia, eli se hakkaa mennen tullen perinteiset polttomoottorit, joissa päästään tällä hetkellä noin 40 prosentin hyötysuhteeseen. Tällä on iso merkitys, kun käytössä olevat resurssit vähenevät koko ajan. Energiaa ei viitsisi heittää hukkaan.

Vetysäiliöt on suojattu hyvin ja sijoitettu auton alakertaan, ja täysillä vetysäiliöillä h-tron quattrolle luvataan noin 600 kilometrin toimintamatka. Säiliöistä vety syötetään polttokennolle, jossa se muutetaan kemiallisessa reaktiossa sähköksi. Tuo sähkö syötetään puolestaan kahdelle sähkömoottorille, jotka pyörittävät auton kaikkia pyöriä.

Pienemmässä sähkömoottorissa on tehoa 122 hevosvoimaa ja se sijaitsee auton keulalla. Taka-akselilla on tehokkaampi 190-hevosvoimainen sähkömoottori, joka pyörittää puolestaan takarenkaita. Moottoreiden ilmoitettu yhteisteho on 313 hevosvoimaa, ja ajon aikana älykäs nelivetojärjestelmä jakaa voimaa sinne, missä sitä milloinkin tarvitaan.

Konseptiautossa on myös muutamia hauskoja ja mahdollisesti tulevaisuudessa auton toimintamatkaa pidentäviä ratkaisuja. Auton kattorakenteisiin on esimerkiksi asennettu aurinkopaneeleja, jotka tuottavat maksimissaan 320 wattin tehon. Yhdessä fiksusti toimivan lämpöpumpun avulla tämä energia riittää auton lämmitys- ja ilmastointitarpeiden kattamiseen. Se tarkoittaa ihmisten keskimäärin vuodessa ajamalla matkalla noin tuhatta ylimääräistä ajokilometriä.

Toki h-tron quattro on muutakin kuin pelkkää vetytekniikan mahdollisuuksia kartoittava prototyyppi. Auton isoilla ja ohuenohuilla OLED-näytöillä varustettu ohjaamo antaa suuntaviivoja siitä, mihin suuntaan Audin matkustamot kehittyvät lähitulevaisuudessa.

Ja loppuun vielä pieni kiva tiedonjyvänen niitä kerääville. Audi h-tron quattron sisätilojen suunnittelussa on ollut mukana Patrik Müller, joka saksalaisesta nimestään huolimatta on syntynyt Lahdessa ja puhuu myös Suomea. Patrikilla on suomalainen äiti ja saksalainen isä. Pistäkää nimi mieleen, sillä Patrik on nosteessa Audin muotoiluosastolla.

 

comments powered by Disqus