Elämyskoeajossa Ferrari 488 Spider – punainen myrsky

670 hevosvoimaa ja 760 newtonmetriä, mutkitteleva pikkutie, upeasti ja yllättävän bassovoittoisesti muriseva Ferrarin V8-moottori sekä avoin taivas. Ferrarin uusi avokas tarjoaa ainutkertaisen italialaisen ajohetken.

Tykkäsimme

millintarkasta ajettavuudesta

V8:n bassoista

tuplaturbon väännöstä

varmajalkaisesta jousituksesta

Emme tykänneet

vain harvoille ja valituille

Italia. Emilia Romagnan maakunta. Syksy värjää täälläkin puiden lehtiä. Ilma on viilentynyt – juuri sopivasti. Tämä on täydellinen hetki ottaa Ferrarin uusi avoauto testiin.

Tie kiemurtelee kohti San Marinoa ympäröiviä ja viinitarhojen peittämiä kukkuloita. Katto on alhaalla, ja kuskin on pakko leikitellä hieman kaasupolkimen kanssa. Ilmoille kajahtaa upea V8-moottorin soundi, mutta tällä kertaa tuossa äänessä on jotain erilaista, jotain uutta. Se ei kimitä räikkösmäisen korkealta, äänessä on uusi matala bassovoittoinen vire. Tähän on autoteollisuudessa tultu. Vapaasti hengittävät moottorit ovat pian vain museoista löytyviä aarteita.

Moni ori Maranellon ympäristössä kavahti takajaloilleen, kun Ferrari ilmoitti siirtyvänsä 488:n myötä turboaikakauteen myös keskimoottorisissa autoissaan. Ei syytä huoleen. Totta kai tämän auton edeltäjän eli 458 Italian moottori oli upea, mutta tuplaturbon myötä kasvanut vääntömomentti tuo 488:lla ajamiseen kokonaan uuden hauskuuselementin. Moottori vetää iloisesti jo sellaisilta kierrosluvuilta, ettei vanha kone olisi ollut vielä edes hereillä.

Ratkaisu oli oikea. Maranellossakin on katsottava tulevaan, kohti seuraavaa mutkaa. Muuten kilpailijat painavat ohitse.

3,9-litrainen V8 on ahdetuksi todella herkkä ja eloisa. Vanhan moottorin maksimivääntö 540 Nm oli hyödynnettävissä vasta kierrosluvun 6 000 yläpuolella. Uuden moottorin maksimivääntö 760 Nm löytyy jo 3 000 kierroksen kohdalta. Se on monumentaalinen ero, joka tekee tällä autolla ajamisesta jotain erikoista.

Ferrarin insinöörit ovat virittäneet moottorin, 7-portaisen kaksoiskytkinvaihteiston ja kaasupolkimen yhteispelin uskomattomalle tasolle. Kone reagoi epäröimättä herkkiinkin kaasujalan hipaisuihin. Sillä ei ole edes väliä, mikä vaihde on silmässä. Moottori myös elää upeasti läpi koko kierrosalueen, kunnes upea finaali odottaa 8 000 kierroksen kohdalla 670 hevosvoiman muodossa. Eivätkä nuo hevoset ole mitään Islannin poneja vaan kuumaverisiä Maranellon oreja.

Edeltäjään verrattuna käytössä olevat 160 ekstranewtonmetriä sekä 100 hevosta tekevät 488 Spiderilla ajamisesta hyvin erilaisen kokemuksen kuin mitä oli elettävissä 458:n ratin takana. Satasen vauhtiin päästään tasan kolmessa sekunnissa. 8,7 sekunnin jälkeen mittarissa on 200 km/h. Seisova kilometri taittuu 18,9 sekunnissa. Ja keskimoottoristen Ferrareiden tapaan kaikki tuo teho ja voima ovat nautinnollisesti herkuttelijan käytettävissä jopa näillä mutkaisilla vuoristoteillä.

488 Spiderilla on hämmentävän helppo ajaa todella lujaa. Se on todella varmajalkainen ja reagoi nopeasti sekä tarkasti kaikkiin kuskin toiveisiin. Keula taipuu ketterästi mutkiin ja perä seuraa hanakasti mukana. Käsittämätöntä. Upeaa. Hauskaa. Tämä italialainen urheiluauto on täydellinen työkalu millintarkkaan ajamiseen. Pyöriltä tulee käsittämättömän paljon tarkkaa dataa kuskin käsiin. 458:n ohjaus oli upea sekin, mutta se oli tehostettu aavistuksen liian kevyeksi. 488 on toista maata. Kuski ja kone ovat yhtä ja samaa kokonaisuutta. Tiukkojenkin mutkayhdistelmien läpi voi ajaa kuin joku vetäisi autoa kiskoilla. Tämä auto kasvattaa kuskistaan hyvin nopeasti hyvin itsevarman.

Monet automerkin puhuvat mielellään kokemuksistaan moottoriurheilussa sekä siitä, miten se on vaikuttanut myös tuotantoautojen valmistukseen. Ferrarin kohdalla sen ostaja hyötyy Scuderia Ferrarin F1-osaamisesta etenkin pidon siirtämisestä auton moottorista sen renkaisiin. Luistonesto, elektronisesti ohjattu tasauspyörästön lukko ja Ferrarin edistyksellinen ajonvakautus muodostavat kokonaisuuden, joka on parasta, jota suorituskykyisten urheiluautojen saralla on tarjolla. Ja ratista löytyvän Manettino-kytkimen avulla kuski voi vielä hienosäätää järjestelmiä; kuski voi päättää kuinka paljon järjestelmät vaikuttavat ajamiseen.

Tämän auton potentiaali on yhdistelmä upeaa insinööritaitoa sekä italialaista tunteisiin vetoavaa autonvalmistusta. Ja tämä auto toimii erinomaisesti kaikilla pinnoilla. Tällä voi ajaa lujaa radalla, mutta meno on hengästyttävän varmajalkaista jopa San Marinon epätasaisilla pikkuteillä. 488 Spiderin jousitus on todella hyvä. 20-tuumaiset Michelinit ovat koko ajan tiukasti kiinni tien pinnassa.

Rakastimme jo umpinaista 488:aa, mutta katon laskeminen – joka on muuten mahdollista ajon aikana aina 45 km/h nopeuteen asti – tekee tästä autosta vielä erikoisemman. Ahdetun V8:n äänimaailma kutittelee korvia. Kuskin on helppo vajota vain aavistuksen syvemmälle upean näköisiin ja todella mukaviin kuppi-istuimiin. Tämä saattaa hyvinkin olla paras Ferrari, joka on koskaan rullannut ulos Maranellosta.

Ferrari 488 Spider
Moottori 3 902 cm3, tuplaturbo-V8
Teho 492 kW (670 hv) / 8 000 r/min
Vääntö 760 Nm / 3 000 r/min
0-100 km/h 3,0
Huippunopeus yli 325 km/h
EU-kulutus 11,4 l/100 km
CO2-päästöt 260 g/km
Mitat Pituus 4 568 mm, leveys 1 952 mm, korkeus 1 211 mm, akseliväli 2 650 mm
Omamassa 1 420 kg
Tavaratila 230 l

 

comments powered by Disqus